Pietari–Paavalin kirkko (Viipuri)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pietari–Paavalin kirkko Viipurissa kesällä 2012.

Pietari–Paavalin kirkko on nykyisin Viipurin ainoa säilynyt luterilainen kirkko. Se oli ennen alueluovutuksia Viipurin ruotsalaisen ja saksalaisen seurakuntien yhteinen kirkko ja nykyisin se on Inkerin kirkon alaisuuteen kuuluvan Viipurin luterilaisen seurakunnan kirkko. Kirkko sijaitsee Viipurin keskustassa Torkkelinpuiston ja nykyisin niin ikään puistona olevan Paraatikentän välissä.

Rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pietari–Paavalin kirkon suunnittelivat arkkitehdit J. Brockman ja G. F. von Veldten ja se valmistui vuonna 1799. Ennen kirkon valmistumista oli Viipurin kaikilla luterilaisilla seurakunnilla käytössään yhteinen kirkko, josta sittemmin tuli Viipurin maaseurakunnan kirkko. Kirkon vihkimisen yhteydessä kirkko nimettiin pyhälle Paavalille, tuolloin keisarina olleen Paavali I kunniaksi. Kirkon nimeksi vakiintui kuitenkin Pietari-Paavalin kirkko.

Ulkoasu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pietari–Paavalin kirkko edustaa tyyliltään 1700-luvun lopun uusklassismia. Malliltaan kirkko on pitkäkirkko, jonka pääsisäänkäynnin puoleisessa päässä on kupolikattoinen torni. Tornin pohjaosa on nelikulmainen, mutta itse tornin kulmat on viistetty ja niitä koristavat korinttilaispilasterit, joiden välit ovat avonaiset.

Vastakkaisessa päässä alttarin takana on puolipyöreä apsis, jonka ikkunat tuovat valoa alttarille. Pääsisäänkäyntiä koristaa fasadi, jonka keskiosa hieman ulkonee muusta rakennuksesta. Fasadin keskiosassa on neljä joonialaista pilasteria. Pääoven molemmin puolin pilastereiden välissä on ikkunakomerot ja oven sekä ikkunakomeroiden yläpuolella on kolme pientä ikkunaa. Fasadin päätykolmiossa on Jumalan kultainen silmä -symboli. Kirkon sivuilla on sivusisäänkäynnit ja pienet eteiset. Sivuseinien ikkunat ovat kahdessa rivissä.

Sisätilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolmilaivaista kirkkosalia kiertävät lehterit. Kirkkosalin keskilaivaa erottaa sivulaivoista molemmin puolin viisi joonialaista pylvästä. Lehtereiden yläpuolella pylväät vaihtuvat korintolaisiksi pylväiksi, jotka kannattelevat kirkkosalin holvattua kattoa. Pääsisäänkäynnin puoleisessa päässä on urkuparvi, jota kannattelee kaksi pylvästä. Pääsisäänkäynnin molemmin puolin on pienet huoneet, joista johtavat portaat lehtereille. Kuoriosan molemmin puolin on pyös huoneet, joista toisessa toimi sakaristo.

Kirkon alttarin keskeisenä hahmona oli ristiinnaulittu Kristus, jonka molemmin puolin oli kolme korinttilaista pylvästä, joiden päällä oli enkeliveistokset. Alttarin yläosaa hallitsi Jumalan kolmion muotoinen silmä, jota ympäröivät säteet. Kirkon alttarin suunnitteli kenraali, myöhemmin Suomen kenraaalikuvernööri Fabian Steinheil.

Sota-aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkko säästyi melko vähäisin vaurioin niin talvi- kuin jatkosodastakin. Talvi- ja jatkosodan välisenä neuvostovallan aikana kirkosta katosivat muun muassa kirkonkellot.

Nykytila[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jatkosodan jälkeen kirkko toimi laivastotukikohdan kerhona ja elokuvateatterina. Vuonna 1990 Viipuriin perustettiin Inkerin kirkkoon kuuluva Viipurin seurakunta ja Pietari-Paavalin kirkko siirtyi seurakunnan käyttöön vuonna 1991. Tämän jälkeen kirkkoa on kunnostettu muun muassa suomalaisten yksityishenkilöiden ja Suomen Kirkon Ulkomaanavun avustuksella.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Koponen, Paavo: Karjalan kirkkokummut. Sulkava: Tammi, 1999. ISBN 951-31-1431-7.
  • Karjalan luterilaiset kirkot ja seurakuntien pyhät esineet. Toimittanut Soile Rinno ja Minna Laukkanen. Jyväskylä: , 1997. Etelä-Karjalan taidemuseon julkaisuja 18:1a. ISBN 951-785-012-3.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pietari–Paavalin kirkko (Viipuri).