Pierre-Paul Prud’hon
| Pierre-Paul Prud’hon | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 4. huhtikuuta 1758 Cluny, Saône-et-Loire |
| Kuollut | 16. helmikuuta 1823 (64 vuotta) Pariisi |
Pierre-Paul Prud’hon (4. huhtikuuta 1758 Cluny, Saône-et-Loire – 16. helmikuuta 1823 Pariisi) oli ranskalainen taidemaalari.[1][2]
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Prud’hon oli muurarin kolmas poika. Luostarin munkit huolehtivat hänen koulutuksestaan, ja Mâconin piispan avustuksella hän pääsi Dijonin taidekoulun johtajan François Devosgesin oppiin. 19-vuotiaana hän meni naimisiin, ja tämä avioliitto katkeroitti hänen elämäänsä pitkäksi aikaa. Vuonna 1778 Prud’hon lähti Pariisiin. Palkinto mahdollisti hänen matkansa Roomaan, jossa hän tutustui läheisesti Antonio Canovaan. Hän palasi Pariisiin vuonna 1787, jossa hän eli jonkin aikaa taloudellisesti epävarmaa elämää ja joutui maalaamaan makeisrasioita ja postikortteja.[2][1]
Firmin Didot’n julkaisemaan Daphnis ja Chloe -teokseen tekemät kuvitukset tekivät hänet tunnetuksi, ja hänen mainettaan lisäsivät menestyksekkäät koristeet Hôtel de Landryyn, hänen kattomaalauksensa Totuus ja viisaus Versaillesiin ja Diana ja Jupiter Louvren galleriaan. Ensimmäisen todellisen menestyksen hän saavutti 50-vuotiaana vuonna 1808 allegoriallaan Rikos, jota kosto ja oikeudenmukaisuus ajavat takaa, joka oli tilattu tuomioistuimia varten, ja teokselle Psykhe. Nämä kaksi merkittävää teosta toivat Prud’honille kunniakirjan, ja vuonna 1816 hän liittyi Ranskan instituuttiin. Hän sai tilauksia keisarilliselta hovilta, ja hän maalasi tunteikkaan suuren muotokuvan keisarinna Josephinesta. Hänen muotokuviensa joukossa on useita korkea-arvoisia henkilöitä, muun muassa prinsessa Élisa, Talleyrand ja Georges Anthony. Napoleonin ja Josephinen avioeron jälkeen hänet työllisti myös Napoleonin toinen vaimo Marie Louise. Prud'honin tilanne näytti hyvältä kurjasta avioliitosta huolimatta, mutta hänen rakastajansa ja oppilaansa Constance Mayer teki itsemurhan vuonna 1821, jonka seurauksena Prud’hon vaipui masennukseen ja kuoli ennenaikaisesti.[2][1]
Prud’honin töiden tyyli kuvaa 1700-luvun Jacques-Louis Davidin tyylisen kylmän uusklassismin ja 1800-luvun alun temperamenttisemman romantiikan taitetta.[2][1]
-
Keisarinna Josephine -
Rikos, jota kosto ja oikeudenmukaisuus ajavat takaa -
Constance Mayer
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Pierre Prud'hon Encyclopedia Britannica. 1911. Viitattu 26.10.2022.
- ↑ a b c d Pierre Prud'hon Nordisk familjebok. 1915. Viitattu 26.10.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pierre-Paul Prud’hon Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||||||
