Pientuulivoimala

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Pientuulivoimala on tuulesta sähköä tuottava laite jonka teho on yleensä enintään 20 kW.

Myllyt ja turbiinit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulimylly[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisin tuulivoimala perustuu historialliseen tuulimyllyyn, missä roottorin muodostavat akselia pyörittävät potkurinlavat. Lapoja on yleensä kolme. Roottorin akselin päässä on sähkögeneraattori, joka muuttaa pyörivän liike-energian vaihtovirtasähköksi.

Tuuliturbiini[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toinen tapa muuttaa mekaaninen energia sähköksi on käyttää tuuliturbiinia, missä spiraalin muotoon taivutetut ja pystyasentoon asetetut levyt pyörivät tuulen vaikutuksesta akseleidensa ympäri. Savonius-roottori on yksi tuuliturbiinien perussovellutuksista.

Nykyään tuuliturbiineja käytetään mm. laitevoimaloissa, joissa sähkö ei ole paikallisesti yleiseen käyttöön koti- tai maatalouteen, vaan sitä käytetään jonkin tietyn laitteen kanssa, esimerkiksi matkapuhelinmastoon kiinnitettynä tukiaseman virtalähteenä. Telia-Sonera käyttää tällaista laitetta Ylä-Lapissa. [1]

Sähkönsiirto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tasasuuntaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska sähkögeneraattorit muodostavat vaihtovirtaa, mutta monet pienjännitelaitteet käyttävät tasavirtaa, ei pienjännitevaihtovirtaa voida kytkeä suoraan tasavirtaa käyttäviin pienjännitelaitteisiin eikä tasavirta-akkuihin, vaan ennen akkuun varastoimista tai virran käyttämistä tasavirtasähkönä, pitää sähkö tasasuunnata.

12 voltin tai muun tyypillisen akkujännitteen (esimerkiksi 24 V) saa kuitenkin palautettua 230 V/50 Hz verkkovirraksi invertterillä (vaihtosuuntaaja), mikäli käytössä on sellainen laite, jossa ei ole invertteriä itsessään matkatelevision tapaan.

Lataussäätö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska sähköntuotto vaihtelee suuresti tuulennopeuden mukana, tarvitaan akun ylilatauksen tai syväpurkaantumisen estämiseksi käyttää lataussäädintä. Lataussäädin hankitaan useissa tapauksissa erikseen paikallisakun tapaan.

Sähkön varastointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pientuulivoimaloita käytetään omavaraiseen sähköntuotantoon jakeluverkon ulkopuolella tai omavaraisuuden lisäämiseksi jakeluverkon rinnalla. Sähkö varastoidaan vaihtelevan tuulen vuoksi akkuihin myöhemmin käytettäviksi. Lyijykennoiset paikallisakut ovat edullisuutensa vuoksi yleisiä. Suurempien varausten varastointiin käytetään sähkökäyttöisiin trukkeihin tarkoitettuja akkuja.

Autojen käynnistysakut eivät sovellu pientuulivoimalakäyttöön, koska niiden lyijykennot eivät kestä jatkuvaa miltei tyhjäksi purkamista ja täyteen lataamista. Käynnistysakkua ei ole suunniteltu jatkuvaksi virtalähteeksi, vaan ainoastaan suuren käynnistysvirran antajaksi starttimoottorille. Autossa käynnistymisen jälkeen suuren osan auton sähköjärjestelmän tarvitsemasta virrasta tuottaa laturi, joka lataa ajon aikana myös käynnistysakkua, minkä vuoksi auton käynnistysakku ei tyhjene jatkuvasti niin paljoa kuin mihin paikallisakku tai trukin akku on tarkoitettu.

Yksi 150 – 300 Ah paikallisakku vastaa varaamiskyvyltään kolmea tai seitsemää sähköisesti rinnakkain kytkettyä auton 40 – 60 Ah käynnistysakkua. Lukuisten Lyijykennojensa vuoksi suurivarauksisien paikallisakkujen massa on kymmeniä kiloja. Siksi 300 Ah akun tarve saatetaan korvata hankkimalla kaksi kevyempää 150 Ah paikallisakkua ja kytkemällä ne sähköisesti rinnan.

Käyttötarkoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vähätehoisimmissa käyttökohtaissa tuulivoima kilpailee menestyksellisesti tai täydentää aurinkovoimaa, aurinkopaneleita, koska tuulimylly on investointina halvempi kuin samantehoinen aurinkopaneli. Aurinkopanelin paras käyttöaika Suomessa on kesällä runsaan valon vuoksi, kun taas tuulimylly tuottaa eniten loppukesästä loppukevääseen. Vapaa-ajan käytössä tuulimylly voi täydentää aurinkopanelia syystuulten aikana.

Vähäisimmillään pientuulivoimaa käytetään vapaa-ajan asuntojen valosähköön ja viihde-elektroniikkalaitteisiin.

Tuulimylly alkaa tuottaa sähköä, kun tuulennopeus on noin 3 m/s. Rikkoontumisvaaran vuoksi tuulimyllyt kytketään pois päältä voimakkaan tuulen (yli 25 m/s) aikana.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmistajia ja maahantuojia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]