Pienoishuone

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Pienoishuone on yhden huoneen nukkekoti eli pienoismalli jostain huoneesta tai ulkotilasta kuten puutarhasta. Pienoishuone on pieni, yleensä kolmen seinän rajaama tila, johon lavastetaan tuokiokuva.[1]

Pienoishuoneet harrastuksena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pienoishuoneita voi tehdä esimerkiksi pahvilaatikkoon, paperikassiin, korurasiaan tai puusta tehtyyn vitriinilaatikkoon, jossa on lasinen etuseinä. Pienoishuoneita on tehty myös vanhojen kirjojen sisään, kastelukannuun, monitoriin, kaiuttimeen ja ompelukonelaatikkoon.[2]

Pienoishuoneisiin voidaan tehdä paljon eri tyylisiä sisustuksia. Nukkekodeissa on tyypillisesti aina tietyt huoneet (keittiö, makuuhuone, olohuone, kylpyhuone, lastenhuone), jotka on sisustettu samaan tyyliin ja aikakauteen. Pienoishuoneiden rakentaja taas voi keskittyä esimerkiksi kylpyhuoneisiin kautta vuosisatojen tai eri maalaisiin keittiöihin.

Pienoishuoneita rakennetaan myös lahjaksi. Suosittuja ovat esimerkiksi ristiäislahjoiksi tehdyt lastenhuoneet, häälahjoiksi tehdyt hääparinuket rekvisiittoineen ja syntymäpäivälahjat, joihin kerätään päivänsankarin elämään ja harrastuksiin liittyviä elementtejä.

Tunnetuimmat pienoishuoneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailman tunnetuimpia pienoishuoneita ovat niin sanotut Thorne-huoneet, Narcissa Niblackin ja hänen palkkaamiensa ammattilaisten vuosina 1932-1940 tekemät 100 huonetta, joista 68 on yhä näytteillä hänen kotikaupungissaan Chicagossa Museum of Science and Industry -museossa. Huoneiden aiheet vaihtelevat 1200-luvun eurooppalaisista huoneista 1930-luvun amerikkalaisiin huoneisiin, esimerkiksi Ludvig XVI:n makuuhuone ja Henrik VIII:n linnan sali, Santa Fe -ruokasali, japanilaiset ja kiinalaiset huoneet, art deco -huone ja tudorilaiset ja viktoriaaniset huoneet. [3].

Suomen tunnetuimmat pienoishuoneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaiset nukkekotiharrastajat järjestävät aika ajoin näyttelyitä. Pienenkin nukkekodin kuljettaminen näyttelypaikalle on iso urakka, sillä se voi sisältää satoja pieniä yksityiskohtia, joten purkamiseen ja uudelleenasetteluun menee paljon aikaa. Siksi näyttelyihin tuodaankin usein helpommin siirrettäviä pienoishuoneita, joissa esineet on voitu liimata paikoilleen. Suomalaisia pienoishuoneita on esitelty esimerkiksi Nukkekotielämää-[1] sekä Hienoimmat nukkekotini -kirjoissa.[3]

Tampereen Muumilaaksossa on pysyvästi esillä Tuulikki Pietilän Muumi-aiheisia pienoishuoneita.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Nukkekotielämää. Ensimmäinen suomalaisten nukkekotiharrastajien tekemä kirja. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-30604-5.
  2. Pienoishuoneet Nukkekotielämää-ryhmä. Viitattu 20. heinäkuuta 2010. (suomeksi)
  3. a b Hienoimmat nukkekotini. Jarinkulman baarista Tsaarinajan huoneeseen. Helsinki: Nemo, 2008. ISBN 978-952-5613-81-0.