Pieksämäki

Wikipedia
Ohjattu sivulta Pieksämä
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pieksämäki
Pieksämäki.vaakuna.svg Pieksämäki.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Pieksämäki vesitornista päin
Pieksämäki vesitornista päin
www.pieksamaki.fi
Sijainti 62°18′00″N, 027°09′30″EKoordinaatit: 62°18′00″N, 027°09′30″E
Maakunta Etelä-Savon maakunta
Seutukunta Pieksämäen seutukunta
Perustettu 1930
– kaupungiksi 1962
Kuntaliitokset Pieksänmaa (2007)
Kokonaispinta-ala 1 836,24 km²
53:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 1 568,64 km²
– sisävesi 267,60 km²
Väkiluku 19 121
59:nneksi suurin 30.9.2014 [2]
– väestötiheys 12,19 as/km² (30.9.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 12,9 %
– 15–64-v. 61,2 %
– yli 64-v. 25,8 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 98,1 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,8 %
Kunnallisvero 20,50 %
130:nneksi suurin 2014 [4]
Kaupunginjohtaja Tapio Turunen
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2013–2016[5]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • PS
 • Vas.
 • KD
 • Vihr.

14
11
7
5
3
2
1
Pieksämäen kaupungin vaakuna vuoden 2006 loppuun asti.

Pieksämäki on kaupunki Etelä-Savon maakunnassa, Suomessa. Kaupungissa asuu 19 121 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 1 836,24 km², josta 267,60 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 12,19 asukasta/km². Pieksämäen naapurikuntia ovat Hankasalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Leppävirta, Mikkeli, Rautalampi ja Suonenjoki.

Pieksämäen katukuvaa vuodelta 1985, takana näkyy asemansilta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pieksämäen maisemille luonteenomaisia ovat korkeat moreeniharjanteet. Näille harjanteille muodostui kiinteää asutusta jo 1400- ja 1500-luvuilta alkaen. Uusimmat tutkimukset osoittavat Pieksämäellä olleen yhtäjaksoista asustushistoriaa yli 5 000 vuoden ajan.

Pieksämäen pitäjä perustettiin vuosien 1574–1575 aikana.[6] Pieksämän kauppala erotettiin Pieksämäen pitäjästä vuonna 1930. Vuonna 1948 kauppalan nimi muutettiin takaisin Pieksämäeksi ja siitä tuli kaupunki vuonna 1962.

Suomen Kirkon Sisälähetysseura siirsi toimintansa 1944 Sortavalasta Pieksämäelle. Seura harjoitti kustannus- ja kirjapainotoimintaa, sekä ylläpiti opistoja. Paikkakunnalle perustettiin myös Bovallius-säätiön omistama Suomen ainoa kuulovammaisten talouskoulu, Valtionrautateiden veturimieskoulu ja monta muuta oppilaitosta. Puolustusvoimien nykyinen Ilmasotakoulu on perustettu Naarajärven lentokenttäalueelle 1940-luvun alussa Ilmavoimien Viestivarikko -nimisenä.

Maaseurakunnan puukirkko sijaitsee Pieksämäen kaupungin alueella. Sen kellotapuli on Pieksämäen vanhin rakennus. Keijo Strömin ja Olavi Tuomiston suunnittelema kaupunkiseurakunnan tiilikirkko toimii monitoimikirkon periaatteella. Kaupungin kolmas kirkko on Toivo Paatelan suunnittelema ortodoksinen kirkko.

Pieksämäen kaupunki ja Pieksänmaan kunta yhdistyivät ja alueista muodostettiin uusi Pieksämäen kaupunki 1. tammikuuta 2007.[7] Pieksänmaa muodostui vuoden 2004 alussa Pieksämäen maalaiskunnan, Jäppilän ja Virtasalmen liitoksessa.[8]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Pieksämäen väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
23 781
1985
  
24 217
1990
  
24 128
1995
  
23 221
2000
  
22 040
2005
  
20 966
2010
  
19 869
Lähde: Tilastokeskus.[9]

Kylät ja taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ankele, Haapakoski, Halkokumpu, Heikkolankangas, Hietakylä, Hietamäki, Hällinmäki, Jäppilä, Järvikylä, Kaitainen, Kantala, Karjala, Kontiomäki, Kukkola, Kuvansi, Kylmämäki, Kähkölä, Lamminmäki, Längelmäki, Maavesi, Mataramäki, Montola, Naarajärvi, Narila, Nenonpelto, Neuvola, Nikkarila, Niskamäki, Nokkala, Nykälä, Oittila, Paltamäki, Partaharju, Pitkäsmäki, Pohjoismäki, Pyhitty, Pyhäjärvi, Pöyhölä, Rummukka, Ruuhilampi, Salmenkylä, Sarkaniemi, Siikamäki, Sormula, Suontientaipale, Surnuinmäki, Syvänsi, Tihusniemi, Tikkalanmäki, Toikkala, Tossavalansaari, Utriala, Valkeamäki, Vanaja, Vehmaskylä, Venetmäki, Venettekemäranta, Vilhula, Virtasalmi, Väisälä, Väyrylä

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesitorni

Huomattavia rakennuksia: puukirkko (A. Sorsa 1753), vesitorni (Aarne Ervi 1956), kulttuurikeskus Poleeni (Gullichsen-Kairamo-Vormala 1989), kaupungintalo (Sipinen ja Herzer, 1973) ja vanha kaupungintalo (Walter ja Ivar Thomé, 1918). Muita nähtävyyksiä: Savon radan museo, Nukkekoti, Iso-Pappila, Moision kartano, Partaharjun leirikylä ja Ristikiven kirkko.

Kaupungin halki rautatiesillalta vesitornin juurelle johtavan Keskuskadun miljöötä pidetään hyvänä esimerkkinä arkkitehtonisesti yhtenäisestä katulinjasta. Se sisältyy Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.[10]

Muistomerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kulttuurikeskus Poleenin suihkulähde, kuvanveistäjä Harry Kivijärvi, 1990 (Vuoden betonirakenne)
  • Veikko Tyrväisen muistomerkki, kuvanveistäjä Kauko Räsänen, 1988, Jäppilä
  • Pieksät rakentavat, kuvanveistäjä Veikko Haukkavaara, 1984, Asema-aukio, Asemakatu, Pieksämäki
  • Kasvun kaari, kuvanveistäjä Mauno Kivioja, 1980, Pieksämäen kaupungintalo, Pertinkuja 1, Pieksämäki
  • Kirjailija Sylvi Kekkosen muistokivi, 1980, Iso-Pappilan piha, Sylvinkuja 5, Pieksämäki
  • Omille Siiville, taiteilija M. Poikolainen, 1978, Kuusitie 41, Pieksämäki
  • Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkki, 1972 pystytetty muistomerkki, Vesitorninmäki, Tornipolku, Pieksämäki
  • Valtiopäivämies Abel Häyrisen muistomerkki, kuvanveistäjä Veikko Leppänen, 1957, Kulttuurikeskus Poleenin puisto, Pieksämäki
  • Sankaripatsas, kuvanveistäjä Veikko Leppänen, 1956, Vanhan kirkon kirkkopuisto, Pieksämäki
  • Karjalaan jääneiden muistomerkki, kuvanveistäjä Veikko Leppänen, 1954, Sibeliuspuisto, Häyrisentie, Pieksämäki
  • Muistolaatat:
    • Kirjailija Aila Meriluodon kotitalo, kuvanveistäjä Riitta Huttunen, Huvilakatu, Pieksämäki
    • Sotaan lähteneiden muistokivi, kuvanveistäjä Riitta Huttunen Pieksämäen lukion edustapuisto, Keskuskatu, Pieksämäki
    • Pieksämäen ensimmäinen kansakoulu, kuvanveistäjä Riitta Huttunen, Rantatie, Pieksämäki

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pieksämäellä toimii evankelisluterilainen Pieksämäen seurakunta[11]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä Ristijärvellä toimii herännäisyys[12] sekä viidesläisyys, johon kuuluvalla Kansanlähetyksellä on paikkakunnalla toimintaa[13]. Pieksämäellä toimii myös luterilaisen kirkon sisällä toimiva kristillinen opiskelijajärjestö Pieksämäen OPKO[14]

Muita kirkkokuntia edustavat helluntaiherätykseen kuuluva Pieksämäen helluntaiseurakunta[15], Suomen Vapaakirkkoon kuuluva Pieksämäen vapaaseurakunta[16] sekä Suomen Adventtikirkkoon kuuluva Pieksämäen adventtiseurakunta[17].

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunki sijaitsee rautateiden risteyskohdassa. Pieksämäen rautatieasema otettiin käyttöön vuonna 1889 Savon radan valmistuttua. Nykyisin suoria junayhteyksiä on Kajaanin suuntaan, Ouluun ja Rovaniemelle, etelässä Helsinkiin, idässä Joensuuhun, sekä lännessä Tampereelle ja Turkuun. Matkustajaliikenteen yöjunia ei Pieksämäellä nykyisin liikennöi. Helsingistä Pieksämäelle kulkee maanantaista perjantaihin linja-auton yöpikavuoro, jolta on Pieksämäellä varhainen jatkoyhteys junalla Kuopioon, Kajaaniin, Ouluun ja Rovaniemelle.

Pieksämäeltä on ratayhteys Joroisten Huutokosken kautta Savonlinnaan. Nykyisin matkustajaliikennettä ei kulje Huutokoski-Savonlinna -osuudella. Pieksämäen ja Savonlinnan välillä liikennöidään linja-autoilla, jotka toimivat muun ohella jatkoyhteyksinä junamatkustajille.

Kaupungin kautta kulkevat valtatie 23 (Pori–Joensuu) ja kantatie 72 (Mikkeli–Suonenjoki). Kaupungista luoteeseen kulkee myös valtatie 9 (Turku-Tohmajärvi).

Naarajärvellä sijaitsevalla lentokentällä (EFPK) on kesäisin varsin vilkasta purjelentotoimintaa.[18] Lähin lentoasema on noin 40 kilometrin päässä Joroisissa sijaitseva Varkauden lentoasema. Kuopion ja Jyväskylän lentoasemat ovat noin 105 kilometrin päässä.

Elinkeino[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pieksämäelle suunniteltiin rakennettavaksi Suomen toista ja suurinta Ideaparkkia vuonna 2009. Ideaparkin oli tarkoitus avautua vuonna 2010. Ideaparkin kaavailtiin luovan yli 600 uutta työpaikkaa Pieksämäelle. Samalla kuitenkin Ideaparkin epäiltiin autioittavan kaupungin nykyisen keskustan ja siirtävän lähes kaikki palvelut Ideaparkkiin. Lokakuussa 2009 rakennustöitä ei kuitenkaan vielä aloitettu ja lopulta keväällä 2010 hanketta ajanut yrittäjä Toivo Sukari kertoi luopuvansa uusien Ideapark-yksiköiden rakentamissuunnitelmista.[19]

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luettelo Pieksämäen seudun kouluista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Harjun koulu
  • Hiekanpään koulu (Meriluodon koulun seuraaja)
  • Kontiopuiston koulu
  • Jäppilän kirkonkylän koulu
  • Peiposjärven koulu
  • Virtasalmen koulu
  • Maaselän koulu

Pieksämäen urheiluseuroja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pieksämäen Pallo-Sepot (mm. jääkiekko, ringette)
  • PiekSA Pieksämäen Seudun Ampujat ry
  • Pisaba Pieksämäen salibandy ry
  • PiVe Pieksämäen Veikot ry
  • Pieksämäen Tsemppi ry
  • Pieksämäki Volley ry
  • Keski-Savon Pateri
  • Savon Pallo (jalkapallo)
  • Pieksämäen Taekwondo ry
  • Judoseura Pikadon ry
  • Pieksämäki Fight Club ry
  • Pieksämäen tanssiurheiluseura ry
  • Pieksän Latu ry
  • Majavamelojat r.y.
  • Pieksämäki Curling ry
  • Pieksämäen Seudun Liikunta ry
  • Pieksämäen urheilusukeltajat ry
  • Pieksämäen urheiluautoilijat ry
  • Pieksämäen urheilukalastajat ry
  • Pieksämäen Voimistelijat ry
  • Ratsastusseura Pikadorit

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.9.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 11.10.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 26.11.2013. Verohallinto. Viitattu 23.9.2014.
  5. Kunnallisvaalit 28.10.2012 Vaalit.fi. 14.6.2012 (päivitetty). Oikeusministeriö. Viitattu 4.11.2014.
  6. Lappalainen, Pekka: Pieksämäen seudun historia – Pieksämäki, Jäppilä, Virtasalmi ja Pieksämäen kauppala. 1. Pieksämäki: Pieksämäen seudun historiatoimikunta, 1961.
  7. Kunnat.net – Ajankohtaiset kuntaliitokset Viitattu 20.9.2007.
  8. Kunnat.net – Kokonaisten kuntien kuntajaon muutokset 1922–2007 Viitattu 20.9.2007.
  9. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  10. Pieksämäen Keskuskatu Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  11. Pieksämäen seurakunta Ristijärven seurakunta. Viitattu 18.1.2012.
  12. Herättäjä-Yhdistys ry Uskonnot Suomessa. Viitattu 18.1.2012.
  13. Kansanlähetyspäivät 6.–8.7.2012 Pieksämäellä 13.12.2011. Etelä-Savon Ev. Lut. Kansanlähetys. Viitattu 18.1.2012.
  14. Pieksämäki OPKO. Viitattu 18.1.2012.
  15. Pieksämäen helluntaiseurakunta Pieksämäen helluntaiseurakunta. Viitattu 18.1.2012.
  16. Pieksämäen vapaaseurakunta Pieksämäen vapaaseurakunta. Viitattu 18.1.2012.
  17. Pieksämäen adventtiseurakunta Pieksämäen adventtiseurakunta. Viitattu 18.1.2012.
  18. Pieksämäki – EFPK Lentopaikat.net. Viitattu 20.9.2009.
  19. Toivo Sukari sanoo luopuvansa Ideapark-hankkeista Helsingin Sanomat. 21.4.2010. Viitattu 15.11.2010.
  20. http://www.lansi-savo.fi/Uutiset/yst%C3%A4v%C3%A4_hylk%C3%A4si_pieks%C3%A4m%C3%A4en_10449329.html [vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pieksämäki.