Phillis Wheatley

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Phillis Wheatley
Phillis Wheatley (Scipio Moorheadin piirros Poems on Various Subjects runoteoksen kannessa.)
Phillis Wheatley (Scipio Moorheadin piirros Poems on Various Subjects runoteoksen kannessa.)
Syntynyt noin1753
Senegal tai Gambia
Kuollut 5. joulukuuta 1784
Boston, Yhdysvallat
Ammatit runoilija
Aikakausi 17681784
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Phillis Wheatley (17535. joulukuuta 1784) oli ensimmäinen afroamerikkalainen nainen, jonka runoutta julkaistiin Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Hänen runonsa edesauttoivat afroamerikkalaisen kirjallisuuden genren syntyä. Wheatley oli syntynyt Senegambian alueella Afrikassa, jossa hän joutui kansainvälisen orjakaupan uhriksi noin seitsemän vuoden ikäisenä. Vuonna 1761 hänet myytiin Bostonissa varakkaalle paikalliselle perheelle, joka opetti hänet lukemaan ja kirjoittamaan.

Wheatleyn 1773 julkaisema runokokoelma Poems on Various Subjects, Religious and Moral nosti hänet julkisuuteen, ja sellaiset tunnetut henkilöt kuten George Washington ylistivät hänen töitään. Runojensa saavuttaman menestyksen jälkeen Wheatley vapautui orjuudestaan. Myöhemmin hän avioitui vapaan mustan miehen kanssa, mutta avioliitto jäi lyhytaikaiseksi.

Wheatley kuoli köyhyydessä vuonna 1784 työstäessään toista runokokoelmaansa, joka on sittemmin kadonnut.

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaiset vuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wheatley syntyi vuoden 1753 tienoilla alueella, joka kuuluu nykyiseen Senegaliin. Hänet siepattiin kotikylänsä lähettyviltä ja kuljetettiin Amerikkaan vuonna 1761 Phillis-nimisessä orjalaivassa (jonka mukaan hän sai etunimensä).[1] Bostonissa varakas kauppias nimeltä John Wheatley osti hänet lahjaksi vaimolleen, joka halusi nuoren mustan tytön palvelijakseen.[2]

Phillis saavutti nopeasti kauppiasperheen suosion ja hänestä tuli rakastettu perheenjäsen. Wheatleyt suosivat tyttöä hänen kasvatuksessaan, ja perheen poika Nathaniel opetti Phillisiä englannissa, Latinassa, historiassa, ja Raamatun tuntemuksessa. Wheatley kastettiin kristinuskoon Old South Meeting Housessa.[3]

Palvelustytöstä Runoilijaksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wheatley aloitti runojen kirjoittamisen vuonna 1765. Hänen ensimmäinen julkaistu runonsa uskotaan olleen On Messrs. Hussey and Coffin, joka todennäköisesti julkaistiin newportilaisessa Mercury-lehdessä Rhode Islandilla joulukuussa 1767.[4] Seuraavana vuonna Wheatley kirjoitti runon nimeltä To the Kings Most Excellent Majesty, jossa hän ylisti Ison-Britannian Yrjö III:tta postimerkkilainsäädännön kumoamisesta. Vuonna 1770 Wheatley kirjoitti runomuotoisen kunnianosoituksen Anglikaanisen kirkon papille George Whitefieldille. Kunnianosoitus saavutti laajalti suosiota.[5]

Vuonna 1772 Wheatley puolusti kirjallista lahjakkuuttaan oikeussalissa koska hänen aikakautensa ihmisillä oli vaikeuksia uskoa, että musta nainen olisi kyllin älykäs kirjoittamaan runoutta. Kuulustelijoiden joukossa oli ryhmä bostonilaisia merkkihenkilöitä, mukaan lukien pastori Charles Chauncey, vaikutusvaltainen poliitikko John Hancock ja Massachusettsin kuvernööri Thomas Hutchinson. Heidän loppupäätöksensä mukaan Wheatley oli kirjoittanut runonsa itse. Lopuksi he allekirjoittivat vahvistuksen, joka sisältyy Wheatleyn runokokoelman Poems on Various Subjects, Religious and Moral esipuheeseen. Kirja julkaistiin Lontoossa, koska bostonilaiset kustantajat kieltäytyivät julkaisemasta tekstiä. Wheatley ja hänen isäntänsä poika, Nathaniel Wheatley, matkustivat henkilökohtaisesti Lontooseen, missä Huntingdonin kreivitär ja Dartmouthin jaarli auttoivat kirjan julkaisemisessa.[6] Wheatleyn menestys runoilijana Amerikassa ja Englannissa auttoi hänet vapaaksi orjuudestaan 18. lokakuuta 1773.[7]

1770-luvulla alkanut Amerikan vallankumous sai Wheatleyn muuttamaan runouttaan enemmän siirtolaisten näkökulmasta käsitteleväksi.Vuonna 1775 hän kirjoitti yhden kuuluisimmista runoistaan To His Excellence, George Washington, ja lähetti kopion siirtokuntien armeijan ylipäällikölle Washingtonille. Joitakin kuukausia myöhemmin Washington lähetti kiitoksensa Wheatleylle, ja pyysi tätä vierailemaan päämajassaan. Vaikka historioitsijat eivät ole löytäneet tapaamisesta virallisia merkintojä, sen uskotaan toteutuneen keväällä 1776.[8]

Avioliitto ja kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entisen isäntäperheensä kuoleman jälkeen Wheatley avioitui orjuudesta vapautetun mustan kauppiaan John Petersin kanssa. Avioliitosta syntyi kolme lasta, joista kaksi kuoli hyvin pian syntymänsä jälkeen. Aviomiehen jouduttua velkavankeuteen Wheatley hankki elantonsa työskentelemällä palvelijana. Vuonna 1784 hän asui täysihoitolassa, jossa viimeisteli uutta runokokoelmaansa. Saman vuoden joulukuussa hän ja hänen ainoa eloon jäänyt lapsensa kuolivat ja heidät haudattiin nimettömään hautaan. Wheatley oli kuollessaan 31-vuotias. Hänen viimeistelemäänsä runoteosta ei ole löydetty.[7]

Runot ja tyyli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wheatleyn runous keskittyi kristillisten teemojen ympärille, ja monet hänen runoistaan on omistettu julkisuuden henkilöille. Yli kolmasosa hänen tuotannostaan koostuu elegioista ja loput liittyvät uskonnollisiin, klassisiin ja abstrakteihin aiheisiin, jotka käsittelevät muun muassa vapautta, inhimillisyyttä ja kuolemaa.[9] Omasta elämästään hän kertoo runoissaan vain harvoin. Yksi harvoista hänen kirjoittamistaan orjuuteen viittaavista runoista on nimeltään ”On being brought from Africa to America”.

Wheatley kirjoitti aikakaudellaan suositussa mitallisessa runokaavassa, jossa säkeiden lopputavut sointuivat keskenään. Hänen tyylisuuntansa edusti klassismia. Hänen inspiraationsa suurin lähde oli auringon ja valon jumaluus, joka juontui hänen alkuperäisestä afrikkalaisesta kulttuuristaan.[10]

Tunnustus ja perintö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Columbia-jumalattaresta tuli myyttinen Yhdysvaltain tunnushahmo.

Kun Wheatleyn kirja Poems on Various Subjects julkaistiin vuonna 1774, hänestä tuli "maailman tunnetuin afrikkalainen, oman aikansa Oprah Winfrey."[11] [12]Ranskalainen filosofi ja kirjailija Voltaire oli vaikuttunut Wheatleyn kirjallisista ansioista, jotka todistivat mustien ihmisten kykenevän runouden kirjoittamiseen.[13] Yhdysvaltain vapaussodan merisankari John Paul Jones lähetti Wheatleylle omia runojaan arvioitavaksi.[14] Kenraali George Washington puolestaan oli syvästi lumoutunut Wheatleyn runossa mainitusta myyttisestä Columbia-jumalattaresta, joka oli sekoitus Pallas Athenesta ja Apollosta, ja suojeli siirtokuntien armeijaa.[15]

Vuonna 1778 afroamerikkalainen runoilija Jupiter Hammon kirjoitti oodin Wheatleylle. Hammon ei milloinkaan viittaa itseensä runoissaan, mutta valitessaan Wheatleyn runonsa aiheeksi hän oli tietoinen heidän yhteisestä taustastaan. Wheatleyn ainoan julkaistun runoteoksen uskotaan auttaneen afroamerikkalaisen kirjallisuusgenren syntymistä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alexander, Leslie: Encyclopedia of African American History 3 Volume Set. ABC Clio, 2010. ISBN 978-1851097692. (englanniksi)
  • Carretta, Vincent: Phillis Wheatley: Biography of a Genius in Bondage. Univ of Georgia Press, 2011. ISBN 978-0820333380. (englanniksi)
  • Dame, Frederick William: America's Indomitable Character Volume III. Books On Demand, 2014. ISBN 978-3735746283. (englanniksi)
  • Doak, Robin Santos: Phillis Wheatley: Slave and Poet. Compass Point Books, 2005. ISBN 978-0756509842. (englanniksi)
  • Epss, Henry Harrison: Great African American Women in America History Vol II: 2. CreateSpace Independent Publishing Platform, 2012. ISBN 978-1478136712. (englanniksi)
  • Kwame, Okoampa-Ahoofe Jr: The New Scapegoats: Colored-On-Black Racism. iUniverse, 2005. ISBN 978-0595350117. (englanniksi)
  • Shields, John C.: Phillis Wheatley and the Romantics. University of Tennessee Press, 2010. ISBN 978-1572337053. (englanniksi)
  • Wheatley, Donald Brian.: Phillis Wheatley. CreateSpace Independent Publishing Platform, 2014. ISBN 978-1481966184. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Carretta 2011. s. 1.
  2. Carretta 2011. s. 14.
  3. Old South Meeting House thefreedomtrail.org. Viitattu 15.11.21014. (englanniksi)
  4. Wheatley,Phillis pabook.libraries.psu.edu. Viitattu 15.11.21014. (englanniksi)
  5. Phillis Wheatley (ca. 1753 – 1784) ibrarycompany.org. Viitattu 15.11.21014. (englanniksi)
  6. Epps 2012. s. 64.
  7. a b Alexander 2010. s. 122.
  8. Phillis Wheatley: "To His Excellency General Washington" (1775) cambridgehistory.org. Viitattu 14.10.2014. (englanniksi)
  9. Dame 2014. s. 26.
  10. Shields 2010. s. 138.
  11. Kwame 2005. s. 116.
  12. Wheatley 2014. s. 33.
  13. Doak 2005. s. 60.
  14. Shields 2010. s. 90.
  15. The Poet-Slave and American Liberty columbia.francissmith.info. Viitattu 14.10.2014. (englanniksi)