Phillis Wheatley

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Phillis Wheatley. Scipio Moorheadin kuvitusta hänen kirjansa Poems on Various Subjects kannessa.

Phillis Wheatley (17535. joulukuuta 1784) oli ensimmäinen afroamerikkalainen kirjailija, jonka teoksia on julkaistu. Hänen kirjoituksensa edesauttoivat afroamerikkalaisen kirjallisuuden genren syntyä. Wheatley oli syntynyt Gambiassa, Afrikassa ja joutui orjaksi seitsemän vuoden iässä. Bostonissa hänet osti Wheatleyn perhe, joka opetti hänet lukemaan ja kirjoittamaan ja rohkaisi kirjoittamaan runoja.

Wheatleyn 1773 julkaisema kirja Poems on Various Subjects, Religious and Moral saattoi hänet julkisuuteen, ja sellaiset kuuluisuudet kuten George Washington ylistivät hänen töitään. Wheatley matkusti myös Englantiin ja eräs toinen afroamerikkalainen runoilija, Jupiter Hammon ylisti häntä omassa runossaan. Runojensa saavuttaman menestyksen jälkeen hänen omistajansa vapauttivat hänet, mutta hän pysyi Wheatleyn perheen luona entisen isäntänsä kuolemaan ja perheen hajoamiseen saakka. Sen jälkeen hän avioitui vapaan mustan miehen kanssa, joka jätti hänet pian. Hän kuoli köyhyydessä vuonna 1784 työstäessään toista runokirjaansa, joka on sittemmin kadonnut.

Varhaiset vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wheatley oli syntynyt vuoden 1753 tienoilla alueella, joka kuuluu nykyään Senegaliin. Hänet kaapattiin ja vietiin Amerikkaan vuonna 1761 ”Phillis”-nimisessä orjalaivassa (jonka mukaan hän sai etunimensä). Bostonissa hänet osti varakas kauppias nimeltä John Wheatley ja hänen perheensä. Wheatleyt sekä kouluttivat häntä että suosivat häntä hänen kasvatuksessaan, johon sisältyi muiden muassa vieraiden kielten kuten latinan ja historian opiskelua. Wheatleyn poika Nathaniel opetti Phillisiä englannissa, latinassa, historiassa, maantieteessä, uskonnossa ja Raamatun tuntemuksessa. Wheatley kastettiin Old South Meeting Housessa.

Myöhemmät vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wheatleyn menestys runoilijana sekä Yhdysvalloissa että Englannissa suorastaan osti hänet vapaaksi orjuudestaan 18. lokakuuta 1773. Hän esiintyi julkisuudessa ennen kenraali Washingtonia maaliskuussa 1776 runojensa takia ja oli vankkumaton Yhdysvaltojen itsenäisyyden kannattaja Yhdysvaltain vapaussodassa.

Wheatleyn perheen kuoleman jälkeen hän avioitui vapaan mustan John Peters-nimisen sekatavarakauppiaan kanssa. Heille syntyi tästä avioliitosta kolme lasta, joista kaksi kuoli hyvin pian. Hänen aviomiehensä jätti hänet ja Wheatley hankki elantonsa työskentelemällä palvelijana. Vuonna 1784 hän asui täysihoitolassa. Tuon vuoden joulukuussa hän ja hänen ainoa eloon jäänyt lapsensa kuolivat ja heidät haudattiin nimettömään hautaan. Hän oli 31-vuotias kuollessaan köyhyydessä. Wheatleyn kolmas lapsi kuoli vain muutamia tunteja ennen häntä. Hänen kuolemansa aikoihin hänen hallussaan oli toinen runoteos, mutta sitä tai mitään muitakaan hänen teoksiaan ei ole sittemmin löydetty.

Runous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1768 Wheatley kirjoitti runon nimeltä ”To the Kings Most Excellent Majesty”, jossa hän ylisti Ison-Britannian Yrjö III:tta postimerkkilainsäädännön kumoamisesta. Kuitenkin Amerikan vallankumouksen laajentuessa Wheatley muutti kirjoituksiaan siirtolaisten näkökulmista käsitteleviksi.

Vuonna 1770 Wheatley kirjoitti runomuotoisen kunnianosoituksen saarnaaja George Whitefieldille, joka saavutti laajalti suosiota. Wheatleyn runous on ylivoimaisesti keskittynyt kristillisten teemojen ympärille, ja monet runot on omistettu julkisuudenhenkilöille. Yli kolmasosa hänen tuotannostaan koostuu elegioista ja loput liittyvät uskonnollisiin, klassisiin ja abstrakteihin aiheisiin. Omasta elämästään hän kertoo omissa runoissaan vain harvoin. Yksi harvoista hänen kirjoittamistaan orjuuteen viittaavista runoista on nimeltään ”On being brought from Africa to America”.

Koska monilla tuon aikakauden ihmisillä oli vaikeuksia uskoa, että musta nainen voisi olla riittävän älykäs kirjoittaakseen runoutta, vuonna 1772 Wheatley puolusti hänen kirjallista lahjakkuuttaan oikeussalissa. Whiteleytä kuulusteli ryhmä bostonilaisia merkkihenkilöitä, mukaan lukien John Erving, pastori Charles Chauncey, John Hancock, Thomas Hutchinson, Massachusettsin kuvernööri ja hänen varakuvernöörinsä Andrew Oliver. He katsoivat hänen kirjoittaneen runonsa itse ja vahvistaneen nimikirjoituksensa, joka oli julkaistu hänen Aldgatessa, Lontoossa 1773 ilmestyneen kirjansa Poems on Various Subjects, Religious and Moral esipuheessa. Kirja julkaistiin Lontoossa, koska bostonilaiset kustantajat olivat kieltäytyneet julkaisemasta tekstiä. Wheatley ja hänen isäntänsä poika, Nathaniel Wheatley matkustivat Lontooseen, missä Selina, Huntingdonin kreivitär ja Dartmouthin jaarli auttoi kirjan julkaisemisessa.

Vuonna 1778 afroamerikkalainen runoilija Jupiter Hammon kirjoitti oodin Wheatleylle. Hammon ei milloinkaan viittaa itseensä runoissaan, mutta valitessaan Wheatleyn runonsa aiheeksi hän oli tietoinen heidän yhteisestä taustastaan.

Tyyli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wheatley kirjoitti mitallisessa runokaavassa joka oli suosittua hänen elinaikanaan, keskittyen teksteissään useimmiten moraalisiin ja uskonnollisiin aiheisiin.

Tunnustus ja perintö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Wheatleyn kirja Poems on Various Subjects julkaistiin vuonna 1774, hänestä tuli ”maailman tunnetuin afrikkalainen, oman aikansa Oprah Winfrey.” Voltaire kirjoitti ystävälleen, että Wheatley oli todistanut mustien ihmisten kykenevän runouden kirjoittamiseen. John Paul Jones pyysi erästä upseeritoveriaan esittämään joitakin hänen kirjoituksistaan ”Phillikselle, yhdeksän muusan ja Apollon afrikkalaiselle suosikille.” Hän on saanut tunnustusta myös monilta Yhdysvaltain perustajilta, mukaan lukien George Washingtonilta.

Tänä päivänä Wheatleyn kirjoittaman kirjan ajatellaan edesauttaneen afroamerikkalaisen kirjallisuusgenren syntyä.