Phillips Idowu
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Phillips Idowu Berliinin MM-kisoissa 2009. | |||
Maa:  Yhdistynyt kuningaskunta
| |||
| Miesten yleisurheilu | |||
 Olympialaiset
| |||
 Hopeaa |
Peking 2008 | kolmiloikka | |
| MM-kilpailut | |||
 Kultaa |
Berliini 2009 | kolmiloikka | |
| Hopeaa |
Daegu 2011 | kolmiloikka | |
| Sisäratojen MM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Valencia 2008 | kolmiloikka | |
| EM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Barcelona 2010 | kolmiloikka | |
| Sisäratojen EM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Birmingham 2007 | kolmiloikka | |
Phillips Olaosebikan Idowu[1] (s. 30. joulukuuta 1978 Hackney, Lontoo) on brittiläinen kolmiloikkaaja.[2]
Idowu harrasti nuorena koripalloa ja amerikkalaista jalkapalloa. Hän voitti 1997 Englannin koulujen mestaruuden sekä maansa alle 20-vuotiaiden mestaruuden ja sijoittui saman vuoden nuorten EM-kisoissa neljänneksi. Kaksi vuotta myöhemmin hän voitti Yhdistyneen kuningaskunnan alle 23-vuotiaiden mestaruuden.[3] Sydneyn olympialaisissa 2000 hän loikki kuudenneksi tuloksella 17,08 m.[2] Seuraavana vuonna hän voitti Euroopan-cupin tuloksella 17,23 m[3] ja sijoittui Edmontonin MM-kisoissa yhdeksänneksi. Vuonna 2002 hän voitti hopeaa Kansainyhteisön kisoissa tuloksella 17,68 m. Myöhemmin samana vuonna hän oli Münchenin EM-kisoissa viides ja GP-finaalissa seitsemäs.[2]
Idowu oli koko kilpailukauden 2003 sivussa polvileikkauksen takia. Seuraavana vuonna hän selviytyi Ateenan olympialaisissa loppukilpailuun, jossa jäi ilman tulosta.[3] Hän voitti 2005 maansa sisäratojen mestaruuden, mutta karsiutui Madridin sisäratojen EM-kisoissa. Vuonna 2006 Idowu voitti Melbournen Kansainyhteisön kisat ja sijoittui Göteborgin EM-kisoissa viidenneksi. Seuraavana vuonna hän voitti Birminghamissa sisäratojen EM-kultaa ja loikki Osakan MM-kisoissa kuudenneksi. Idowu voitti Valencian sisäratojen MM-kisoissa 2008 MM-kultaa tuloksella 17,75 m.[2]
Pekingiin 2008 Idowu lähti kolmiloikan ennakkosuosikkina, sillä kauden kärkitulos oli hänen nimissään. Idowu pystyi itsekin ylittämään kauden parhaansa tuloksella 17,62 m. Olympiakultaa vei kuitenkin Portugalin Nelson Évora viisi senttimetriä pidemmällä hypyllä.[4]
Berliinin MM-kilpailuissa 2009 Idowu voitti maailmanmestaruuden ulkoratojen ennätyksellään 17,73 m.[5] Saman vuoden IAAF:n yleisurheilufinaalissa hän oli neljäs. Brittiläiset yleisurheilutoimittajat valitsivat hänet vuoden 2009 brittiläiseksi yleisurheilijaksi.[2] Idowu valittiin myös vuoden 2009 eurooppalaiseksi miesyleisurheilijaksi.[6][7] Barcelonan EM-kilpailuissa 2010 hän voitti Euroopan-mestaruuden ennätyksellään 17,81 m.[8] Daegun MM-kilpailuissa 2011 Idowu ei kyennyt puolustamaan maailmanmestaruuttaan, mutta voitti hopeaa tuloksella 17,77 m.[2]
Henkilökohtaiset ennätykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lähde: IAAF[2]
Ulkoradat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 100 metrin juoksu: 10,60 (2006)
- Pituushyppy: 756 (2006)
- Kolmiloikka: 17,81 (2010)
Sisäradat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 60 metrin juoksu: 6,81 (2004)
- Kolmiloikka: 17,75 (2008)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Sports Reference LLC (Arkistoitu – Internet Archive), viitattu 20.11.2009 (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Phillips Idowu Kansainvälinen yleisurheiluliitto. (englanniksi)
- ↑ a b c http://www.olympics.org.uk/athletebio.aspx?at=1746 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Evora loikki olympiakultaa kärkituloksella MTV3.fi. 21. elokuuta 2008. MTV3. Viitattu 21. elokuuta 2008.
- ↑ Britannian Idowu loikki MM-kultaa hs.fi. 18.8.2009. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 21.8.2009. Viitattu 19.8.2009.
- ↑ European Athlete of the Year and Rising Star Awards Nominations for 2011 All-Athletics.com. 12.9.2011. ELITE Ltd. Viitattu 9.7.2017. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Farah voted 2012 European Athlete of the Year IAAF.org. 5.10.2012. International Association of Athletics Federations. Viitattu 9.7.2017. (englanniksi)
- ↑ Pomppuihme Idowu lähenteli jo 18 metriä hs.fi. 29.7.2010. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 31.7.2010. Viitattu 29.7.2010.
|
1983: Zdzisław Hoffmann | 1987: Hristo Markov | 1991: Kenny Harrison | 1993: Mike Conley | 1995: Jonathan Edwards | 1997: Yoelbi Quesada | 1999: Charles Friedek | 2001: Jonathan Edwards | 2003: Christian Olsson | 2005: Walter Davis | 2007: Nelson Évora | 2009: Phillips Idowu | 2011: Christian Taylor | 2013: Teddy Tamgho | 2015: Christian Taylor | 2017: Christian Taylor | 2019: Christian Taylor | 2022: Pedro Pablo Pichardo | 2023: Hugues Fabrice Zango |
|
