Phạm Văn Đồng

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Phạm Văn Đồng (190629. huhtikuuta 2000 Hanoi) oli vietnamilainen poliitikko. Hän toimi Pohjois-Vietnamin ja sittemmin yhdistyneen Vietnamin pääministerinä yhteensä yli 30 vuotta ja häntä pidetään maansa 1900-luvun yhtenä vaikutusvaltaisimpana poliitikkona Ho Tši Minh, Võ Nguyên Giápin ja Lê Duẩnin ohella.[1]

Phạm Văn Đồng oli keisarillisen hovin sihteerin poika ja hän opiskeli Huến perinteikkäässä lyseossa, jota myös Hồ Chí Minh oli käynyt. Siellä hän tutustui kansallismielisiin aatteisiin. Vuonna 1925 hän organisoi Hanoissa Ranskan siirtomaavallan vastaisen opiskelijalakon ja joutui pakenemaan Kiinaan, jossa hän tutustui Ho Tši Minhiin ja kommunistiseen aatemaailmaan.[2]

Toisen maailmansodan jälkeen Phạm oli Vietnamin edustajana Pariisin rauhanneuvotteluissa ja pettyi siellä erityisesti Kiinan asenteeseen. Hän toimi ministerinä Ho Tši Minhin perustamassa hallituksessa ja johti vuonna 1954 sen valtuuskuntaa Genevessä, jossa päätettiin Vietnamin jakamisesta Pohjois- ja Etelä-Vietnamiin.[2] Phạmista tuli Pohjois-Vietnamin pääministeri ja hän pysyi virassa myös Vietnamien yhdistyttyä sodan päätteeksi vuonna 1975. Tosin hänen näkyvyytensä väheni Ho Tši Minhin kuoltua vuonna 1969.[1]

Phạm vieraili myös Suomessa vuonna 1977 yrittäessään houkutella Vietnamiin läntisiä sijoituksia. Sittemmin Vietnam kuitenkin ajautui tiiviimpään yhteyteen Neuvostoliiton kanssa. Kesällä 1987 Phạm erosi pääministerin paikalta kommunistipuolueessa tehdyn sukupolvenvaihdoksen myötä. Tämänkin jälkeen hän jatkoi vielä vaikuttamistaan hallituksen neuvonantajan tittelillä.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Virta, Kaija: Diplomaatin hahmo kätki kumouksen veteraanin. Helsingin Sanomat, 4.5.2000, s. A14.
  2. a b Huovinen, Pentti ja Siikala, Kalervo (toim.): Maailmanpolitiikan kasvot, s. 156. Helsinki: Weilin & Göös, 1963.
Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.