Petter Wilhelm Aurén

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Petter Wilhelm Aurén (Pekka Ville Eronen) (4. syyskuuta 1826 Nilsiä24. toukokuuta 1896 Oulu) oli suomalainen maanmittari ja kirjailija. Hän käytti nimimerkkejä P.W.A. ja r-m-n.

Aurénin vanhemmat olivat talollinen Pekka Pekanpoika Eronen ja Margareta Jöhr. Perhe muutti 1830-luvulla Kärsämäelle, jossa Pekka Eronen toimi lampuotina. Aurén oli kruununrakennusmestari Sundqvistin opissa, kunnes lähti opiskelemaan Helsinkiin. Insinööriluutnantti Appelbergin suosituksesta hän pääsi rakennusmestarioppilaaksi Tie- ja vesirakennusten ylihallitukseen ja työskenteli Saimaan kanavan rakennustyömaalla. Työn ohessa teknillisessä koulussa opiskeltuaan hän siirtyi 1840 varamaanmittari Erik Gustaf Judénin apulaiseksi Jaakkimaan. Ylioppilastutkinnon suorittamisesta Aurén vapautettiin erikoisluvalla ja toukokuussa 1851 hän suoritti maanmittarintutkinnon.

Rovaniemelle Aurén määrättiin komissiomaanmittari Adof Törnuddin apulaiseksi 1853, tekemään maantieteellisiä mittauksia Lapissa. Vanhemmaksi komissionmaanmittariksi hänet nimitettiin 1866. Aurén osallistui Rovaniemellä kunnalliseen ja hengelliseen elämään, toimien muun muassa Rovaniemen ensimmäisen pitäjänkokouksen puheenjohtajana. Hän puhui kansakoulujen puolesta ja kirjoitti ahkerasti Oulun Wiikko-Sanomiin.

Aurén, joka määrättiin 1870 kartoittamaan Ivalojoen kulta-alueet, oli itsekin kiinnostunut kullanhuuhdonnasta ja teki valtauksia Kittilän Porkonen-Pahtavaarassa ja Ivalon Appisjoella, mutta ne eivät menestyneet. Ivalojoen Kultalan ensimmäinen virkamiesasukas hänestä silti tuli ja hän esitteli kartoituksensa tuloksia kuvernööri George von Alfthanille syksyllä 1870.

Aurén muutti Ouluun 1874 ja hoiti sieltä pitäen maanmittarin tehtäviään Lapissa, eläkkeelle hän jäi 1894. Kirjallisten teoksen ohella Aurénin laatimiksi tiedetään muun muassa kartat Karta öfver Finska Lappmarken 1860 ja Karta öfver Ivalojoki elfdal. Guldvaskerierna vid Ivalojoki åren 1870-1874.

Aurénin puoliso vuodesta 1855 oli Albertina Fredrica Hackzell (s. 1828).

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Risto Rytkönen: kertomuksia Pohjois-Savosta vanhoilta ajoilta 1, kirj. r-m-n. Tekijä, Oulu 1892
  • Keisari Alexander I:sen matka Pohjanmaalla v. 1819, mukaillut kertomuksista "Hundra minnen från Österbotten" sekä muista kansan muistossa vielä olevista maineista P. W. A. Tekijä, Oulu 1894
  • Uleåborgs län : resedagboksanteckningar i länet samt under 12 års tjänstgöring i Lappmarken. Första delen : Anteckningar om Utsjoki, Enare och Sodankylä. Tekijä, Uleåborg 1894 (Teos digitaalisessa muodossa Dorian Kansalliskirjastossa)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • P. W. Aurén (suom. Leif Rantala): Matkani Lapinmaassa 1867. Inari, Utsjoki, Sodankylä, Jäämeren ranta. Kerava: Hipputeos, 2012. Sivut 11-13.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]