Petrus Jonae

Petrus Jonae
Strängnäsin hiippakunnan piispa
1586–1607
Edeltäjä	Nicolaus Olaui
Seuraaja	Petrus Kenicius
Henkilötiedot
Kuollut	4. joulukuuta 1607
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Petrus Jonae (liikanimeltään Helsingius; k. 4. joulukuuta 1607) oli Uppsalan yliopiston professori, joka ryhtyi 1576 sanoin ja kirjoituksin taistelemaan Juhana III:n julkaisemaa liturgiaa vastaan. Hän jatkoi taisteluaan myös seuraavina vuosina siitä huolimatta, että häneltä riistettiin tulot, virka ja ajoittain jopa vapauskin.. Myöhemmin hänestä tuli Strängnäsin piispa.

Noustessaan Ruotsin kuninkaaksi Juhana III (hallitsijana 1568–1592) ryhtyi ottamaan käyttöön jo poistettuja katolisia kirkonmenoja. 1576 hän otti käyttöön uuden jumalanpalvelusjärjestyksen, niin kutsutun punaisen liturgian, missä osa luterilaista perusasioista oli kokonaan unohdettu. Tämä herätti Ruotsin keskialueilla suurta vastustusta. Uudistuksen mukaan ristinmerkit piti ottaa käytäntöön, samoin suuteleminen ja kumarrukset; messu sekä muut ulkonaiset menot tehtiin tärkeimmäksi osaksi jumalanpalvelusta, jota vastoin saarnan merkitys tuli vähäisemmäksi. Piispat saivat entiset arvomerkkinsä, hiipan ja sauvan, ja vaatipa Juhana, että heitä vihittäessä noudatettaisiin entisiä menoja. Uppsalan arkkipiispaa Laurentius Petri Gothusta vihittäessä 1575 oli kaikilla läsnä olevilla piispoilla hiipat päässä ja sauvat kädessä ja koko puku samanlainen kuin katolisilla piispoilla; uusi arkkipiispa voideltiin niin ikään pyhällä öljyllä, sillä sen kuningas vaati huolimatta itse vihittävän pyynnöstä. Turun vanha piispa Paavali Juusten pakotettiin tuo toimi suorittamaan.

Kun arkkipiispa Laurentius Petri Gothus sitten saarnasi jouluaamun hartaudessa 1576 uuden liturgian mukaisesti nousi Petrus Jonae omassa saarnassaan puolustamaan protestanttisia menoja. Petrus Jonae ja hänen kollegansa Olaus Luth kutsuttiin Tukholmaan hovisaarnaajan puhutteluun, mutta professorit olivat taipumattomia. Myöskään kuninkaan puhuttelu ei auttanut, joten kesällä 1580 Petrus Jonae joutui – viimeisenä professorina – lähtemään lakkautetusta Uppsalan akatemiasta. Kun tämän jälkeen uhkailut ja lahjonta eivät hiljentäneet professoria, Juhana III heitti tämän 1581 vankilaan. Petrus Jonae ei jäänyt toimettomaksi, vaan jo samana vuonna pakeni vankilasta ja sai turvapaikan kuninkaan sedän Kaarle-herttuan luota ja sitten Saksasta, minne hänen vaimonsa Bengta Håkanintytär monien seikkailujen jälkeen häntä seurasi.

Petrus Jonae palasi Nyköpingiin 1583, samana vuonna kuin kuninkaan vaikutusvaltainen katolinen puoliso Katariina Jagellonica kuoli. Kaarle-herttua asetti hänet 1585 Nyköpingin kirkkoherraksi ja nimitti hänet seuraavana vuonna Strängnäsin piispaksi kuninkaan vastustuksesta huolimatta.

Juhana III:n kuoltua 1592 kuninkaaksi tuli hänen poikansa Sigismund, joka oli jo 1587 valittu katolisen Puolan kuninkaaksi. Kaarle-herttua ryhtyi johtamaan väliaikaishallintoa uuden kuninkaan vielä Puolassa ollessa. Herttua kutsui 1593 koolle Uppsalan kirkolliskokouksen, jossa Petrus Jonae hyökkäsi raivoisasti kaikkia katolisia pyrkimyksiä vastaan. Kokouksessa luovuttiin Juhanan uudistuksista ja osallistujat – neljä piispaa ja yhteensä yli 300 pappia – lupasivat hengellään ja verellään puolustaa tekemiään päätöksiä.

Petrus Jonae syntyi Hälsinglandissa. Hän kirjoittautui 1562 Rostockin yliopistoon ja toimi vuodesta 1568 Uppsalan akatemian opettajana ja 1572 alkaen professorina. 4. joulukuuta 1568 hänen vaimokseen vihittiin Bengta Håkanintytär (kuollut ennen 29. lokakuuta 1604). Heidän tyttärensä oli Brita, jonka puoliso oli Erik Larsson, Nyköpingin pormestari. Heidän tyttärensä oli Anna Erikintytär (k. 1612), jonka puoliso vuodesta 1604 oli Isaacus Rothovius, Turun piispa.