Petrus Bång
Petrus Bång (1633-1696) toimi Viipurin hiippakunnan piispana 1681-1696. Tämä ruotsalaissyntyinen mies mainitaan 1600-luvun etevimmäksi virkansa hoitajaksi[1].
Bång syntyi Norrbon pitäjässä, tuli ylioppilaaksi 1651 Upsalassa, jossa myös sai maisterin arvon sekä toimi jumaluusopin professorina. Pietari Brahe kutsui hänet Turkuun, kun piispa Johannes Terserus oli erotettu virastaan epäilyttävien opetustensa vuoksi[2]. Turussa Bång hoiti toistakymmentä vuotta teologian professorin virkaa.
Viipurin piispana Bång omaksui toisenlaien suhtautumistavan ortodokseihin kuin edeltäjänsä[3]. Vaikka hän piti ortodoksista uskoa eksytyksenä, hän koetti osoittaa ortodokseille, ettei heidän uskonsa eronnut paljoa luterilaisuudesta. Bång totesi, että "synnistä he opettavat puhtaasti ja totuudenmukaisesti ja he puhuvat kauniisti Jumalan armosta ja Kristuksen armotyöstä. Yksin Kristusta he pitävät Vapahtajanaan...Monet uskonkappaleet ovat heille tuntemattomia, mutta mitään he eivät tietääkseni kiellä".
Bång perusti omilla varoillaan kaupunkiin kirjapainon, joka oli Suomessa toinen järjestyksessä[1]. Hän edisti tarkastusmatkoillaan lukutaitoaan myös muissa serakunnissa. Rautalammin seurakunnan vanhin säilynyt piispantarkastuspöytäkirja on vuodelta 1695. Siinä Petrus Bång totesi pitäjän miesten osaavan katekismusta "kauniisti ja puhtaasti" ulkoa. Sen sijaan vain muutamat seurakuntalaiset osasivat lukea[4].
Bång oli lukenut ja oppinut mies, joka osasi myös suomea. Hänen teoksensa Ruotsin kirkon historiasta (1675) ei aivan täytä kaikkia nykyajan laatuvaatimuksia. Hän mm toteaa, että Aatami toimi piispana Kälkestadissa Ruotsissa[5][6]
Petrus Bång (+ 1696) oli avioliitossa kahdesti. Hänen ensimmäinen vaimonsa Katarina Leijel kuoli 1675, minkä jälkeen Bång v. 1681 solmi uuden avioliiton Magdalena Schnackin kanssa. Hänen lapsistaan eli täysi-ikäiseksi vain ensimmäisestä avioliitosta syntynyt tytär Katarina, joka vajaa 18-vuotiaana vihittiin 21.8.1688 avioliittoon v. 1691 aateloidun Carl Banckin kanssa.[7]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b Tietosanakirja 1, s. 1387, Helsinki 1909
- ↑ suomen kansallisbiografia 2, s. 60, Helsinki 2003
- ↑ Petti Laamanen: Suomen kirkon historia 2, s. 193, Porvoo 1991
- ↑ http://www.rautalamminseurakunta.fi/historia.html | viitattu 8.9.2009
- ↑ http://yliopistolehti.helsinki.fi/1997_8/yllyhy.htm | viitattu 8.9.2009
- ↑ http://www.tiede.fi/keskustelut/historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/ruotsin-synty-t40874.html?p=1142125%7C viitattu 8.9.2009
- ↑ http://www.genealogia.fi/genos/44/44_18.htm | viitattu 8.9.2009
| Edeltäjä: Henrik Carstenius |
Viipurin piispa 1681–1696 |
Seuraaja: Petrus Laurbecchius |
