Petexbatún

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Petexbatún on pieni järvi Guatemalassa eteläisellä Peténin alueella. Se sijaitsee Sayaxchén lähellä ja laskee samannimistä jokea pitkin Usumacintajokeen ja siitä edelleen Pasiónjokeen. Järven seutu on tunnettu historiasta sotaisana maya-alueena.[1]

Petexbatún mayojen historiassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Petexbatúnin lähialue tunnetaan parhaiten muinaisen mayasivilisaation sotaisimpana alueena[2][3] jolla sotiin liittyvä ihmisuhraus oli yleistä[2]. Alueen tunnetuimmat keskukset olivat Dos Pilas, Aguateca ja Seibal[4]. Muita keskuksia olivat muun muassa Itzan Tamarindito, Punta de Chimino, Nacimiento ja varhainen Altar de Sacrificos, joka hallitsi aluetta klassisella ajalla noin vuoteen 650. Sen valta ulottui lähinnä Petexbatúnin luonaisosiin[2].

600- ja 700-luvuilla Dos Pilas laajensi valtansa alueelle ja siitä tuli militaristinen imperiumi. Dos Pilasin toinen ja kolmas hallitsija, jotka hallitsivat 698-741, aloittivat valloitussodat aiempien rituaalisten sotien sijaan[5]. Jo Tikalista kotoisn ollut kuningas Piikivi-taivas-jumala-K oli aloittanut sodat noustuaan valtaistuimella[6]. Vuosina 740-771 vallineen Jumala-K-taivas_ma kinan vallitessa Dos Pilasin valta oli laajimmillaan[7], ja imperiumi alkoi luhistua noin vuonna 790.

Petexbatúnin alue oli ensimmäinen, joka hylättiin mayahistorian jälkiklassisella ajalla. Monet Petexbatúnin keskuksista romahtivat jo 700-luvulla. Kaivausten perusteella Dos Pilasin kuninkuus lakkasi 761 Tamaridinton kuninkaan valloitussotaan, ja Dos Pilas oli ensimmäinen suuri luhistunut keskus[8]. Sodat yleistyivät 761-830[9]. Kun maya-alueella käytiin jatkuvia sotia, Dos Pilasin suojelijakaupunki Calakmul romahti. Calakmulhan oli toinen maya-alueen "supervalloista" ja mahtavan Tikalin kilpailija. Dos Pilasin vallan alla olevat pienet kaupungit alkoivat kapinoida Calakmulin romahtamisen jälkeen[10].

Pienempienkin Petexbatúnin kaupunkien hallitsijat hävisivät 807[11]. Aguatega hylättiin noin 830. Arkeologi Arthur Demarestin mukaan romahdus johtui sodista[12] eikä kuivuudesta. Dos Pilasissa ja Aguatecassa on nähtävissä tilapäisiä linnoitteita. Luultavasti Putúnin mayojen kaappaama Seibal ei kuitenkaan romahtanut. Viimeinen Petexbatúnissa kukoistanut suuri keskus Seibal hylättiin 889[13].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • O'Mansky, Matt; and Nicholas P. Dunning (2005). "Settlement and Late Classic Political Disintegration in the Petexbatún Region, Guatemala". In Arthur A. Demarest, Prudence M. Rice and Don S. Rice (eds.). The Terminal Classic in the Maya lowlands: Collapse, transition, and transformation. Boulder: University Press of Colorado. pp. 83–101. ISBN 0-87081-822-8. OCLC 61719499.
  • Jyrki K. Talvitie, Juha Hiltunen: Mayamaa: muinaisten mayojen maailmaa tämän päivän ihmiselle. Tietoteos, 1993. ISBN 9789518919202.
  • Talvitie J.: Maya: sademetsän kadonnut kuningaskunta. Didrichsenin taidemuseo, 1993. ISBN 9789519708317.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Petexbatún Travel Guide Epic Trip. Viitattu 20.1.2013.
  2. a b c Talvitie 1993, s. 95
  3. Talvitie 1997, sivunnumero puuttuu
  4. Talvitie 1997, s 13
  5. Talvitie 1997, s 34
  6. Talvitie 1997, s 95
  7. Talvitie 1997, s 96
  8. Talvitie 1997, s 38, s 42, s 58
  9. Talvitie 1997, s 56
  10. O'Mansky & Dunning 2005, s. 94.
  11. Talvitie 1993, s. 96
  12. Talvitie 1997, s 30
  13. Talvitie 1993, s. 97