Peter Rosegger
Peter (Petri) Kettenfeier Rosegger[1](31. heinäkuuta 1843 Alpl, Steiermark – 26. kesäkuuta 1918 Krieglach) oli itävaltalainen kirjailija. Alkuperäisen nimensä Roßegger hän muutti Roseggeriksi julkaistuaan ensimmäiset työnsä ja huomattuaan, että samalla seudulla asuu viisi samannimistä miestä, joista kukaan ei ollut hänelle sukua.lähde?
Peter Rosegger syntyi metsänhoitaja Lorenz Roßeggerin ja tämän vaimon Marian pojaksi. Koska Alplissa ei ollut oppivelvollisuutta, monet, kuten myös Roseggerin isä, olivat lukutaidottomia. Niinpä hän oppi paljon äidiltään, joka oli saanut oppia paikkakunnalla opettaja toimineelta isoisältään. Rosegger sai vain vähän kouluopetusta. Vanhemmat toivoivat pojastaan pappia, mutta koulutus olisi tullut liian kalliiksi. Koska Rosegger oli ruumiiltaan liian heikko maanviljelijäksi, hän aloitti 17-vuotiaana opinnot Sankt Kathrein am Hauensteinissa. Hänen tulonsa olivat pienet, ja hän sai elantonsa myymällä kirjoja, enimmäkseen kylätarinoita, ovelta ovelle. Näin hän tutustui erilaisiin ihmisiin ja alkoi pian itsekin kirjoittaa.lähde?
Rosegger oli harras katolilainen ja noudatti aina uskollisesti opinkappaleita, sulkematta kuitenkaan silmiään katolisen kirkon epäkohdilta. Hän oli kaksi kertaa naimisissa, ensin Anna Pichlerin kanssa vuodesta 1873 vuoteen 1875, jolloin vaimo kuoli vähän toisen lapsen syntymän jälkeen. Vuonna 1879 Rosegger avioitui toisen vaimonsa Anna Knaurin kanssa, ja heille syntyi kolme lasta.lähde?
Rosegger oli vuosina 1911, 1913 ja 1918 ehdolla Nobel-palkinnon saajaksi. Hän oli tuottelias kirjoittaja ja aikansa luetuimpia kirjailijoita.[2]
Peter Rosegger kuoli 26. kesäkuuta 1918 Krieglachissa 74-vuotiaana. Hänen hautakivensä on Krieglachin hautausmaalla. Hän itse halusi ”yksinkertaisimman haudan, kuten jokaisella alplilaisella maanviljelijällä, sillä siinä on jo aivan tarpeeksi, jos joku 50 vuoden päästä tietää kuka Rosegger oli.”lähde?
Roseggerin syntymätalo,[2] koulu Alplissa,lähde? kuten myös asuin- ja kuolintalo Krieglachissa toimivat nykyään museoina.[2]
Rosegger kirjoitti esikoisrunonsa "Zither und Hackbrett" (1869) Steiermarkin murteella ja kirjoitti murteella myös kertomuksen "Tannenharz und Fichtennadeln" (1870). Hän perusti 1876 kuukausilehden Heimgarten, jossa hän julkaisi tuotantoaan. Hän kuvaa teoksissaan kotiseutunsa Steiermarkin luontoa ja kansaa tunteikkaasti, mutta hän hallitsee aiheensa myös taiteellisesti. Häntä pidetään yhtenä ensimmäisistä saksankielisistä kansankuvaajista, missä hän muistuttaa Berthold Auerbachia.[3]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hadrian raukka; Hätäkaste. Kaksi kertomusta Ylä-Steiermarkista, suom. ja tekijän elämäkerralla varustanut Onni R. Hamara. Hämeenlinna: Karisto, 1910. Sarja: Kirjallisia pikkuhelmiä, 37. Tekijänimellä: Peter Rosegger
- I.N.R.I. ilosanoma kurjalle syntiselle, suom. Uno Brummer. Helsinki: K. E. Holm, 1905 Tekijänimellä: Petri Kettenfeier Rosegger
- Kertomuksia Alppilaaksoista, novellikokoelma, valikoima kokoelmasta Villivesoja. Jyväskylä: K. J. Gummerus, 1905 (eripainos Kyläkirjastosta, Jyväskylä 1905.)
- Kurjalan Maria. Porvoo: WSOY, 1912. Sarja: Lehtiä maailmankirjallisuudesta, n.o 7. Tekijänimellä: Peter Rosegger
- Poikavuosiltani, suom. Vihtori Peltonen. Porvoo: WSOY, 1896 Tekijänimellä: Petri Kettenfeier Rosegger
- Poikavuosiltani, suom. Salme Setälä, Helsinki: Otava, 1923. Sarja: Mailta ja meriltä, 4. Tekijänimellä: Peter Rosegger
- Poikavuosiltani. 2. osa, suom. Salme Setälä, Helsinki: Otava, 1925. Sarja: Mailta ja meriltä. Uusi sarja, 8. Tekijänimellä: Peter Rosegger
- Tapaturma alpeilla, ; suom. A. O. Porvoo: WSOY, 1903.Välipalaksi, 14. Tekijänimellä: Petri Kettenfeier Rosegger
- Lapsuudenmuistoja (Kindheitserinnerungen); suomensi Impi Sirkka. Porvoo: WSOY 1911. Sarja: Suomen lasten kirjoja, 7. Tekijänimellä: Peter Rosegger (Verkossa)
- Novelli
- Sateenvarjo, teoksessa: Hyvää yötä, Kolmas "Hyvää yötä": hetki lepoa kunnes nukutte, toim. V. Hämeen-Anttila, Hämeenlinna: Arvi A. Karisto 1936 Tekijänimellä: Peter Rosegger
Alkuperäisteokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Runoja:
- Zither und Hackbrett, 1870
- Mein Lied, 1911
Romaaneja:
- Heidepeters Gabriel, 1882
- Der Gottsucher, 1883
- Jakob der Letzte, 1888
- Peter Mayr, Der Wirt an der Mahr, 1891
- Das ewige Licht, 1897
- Erdsegen, 1900
- Inri, 1905
- Die Försterbuben, 1907
- Die beiden Hänse, 1911
Kertomuksia:
- Geschichten aus Steiermark, 1871
- Geschichten aus den Alpen, 1873
- Streit und Sieg, 1876
- Mann und Weib, Liebesgeschichten, 1879
- Allerhand Leute, 1888
- Der Schelm aus den Alpen, 1890
- Durch!, 1897
- Als ich noch der Waldbauernbub war, 1902
- Wildlinge, 1906
- Lasset uns von Liebe reden, 1909
- Der erste Christbaum
Omaelämäkertoja:
- Die Schriften des Waldschulmeisters, 1875
- Waldheimat, 1877
- Mein Weltleben, 1898,1914
- Schriften in Steirischer Mundart, 1907
- Gesammelte Werke (40 Bde.), 1913-1916
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Rosegger, Peter Kettenfeier Biographisches Lexikon des Kaisertums Österreich. Viitattu 10.6.2023 (saksaksi)
- ↑ a b c Exhibitions Peter Rosegger Birthplace & Museum. Viijtattu 10.6.2023
- ↑ Rosegger, Peter, Tietosanakirja. Osa 8, palsta 217. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1916
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Peter Rosegger Wikimedia Commonsissa
- Books Online by Peter Rosegger, University of Pennsylvania
- "Peter+Rosegger"&sort=title Books by Peter Rosegger Internet Archive
- Books by Peter Rosegger Project Gutenberg
| ||||||||||||||||||||||||||
