Peter Forsskål
| Peter Forsskål | |
|---|---|
 Peter Forsskålin muotokuva vuodelta 1760. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Peter (Pehr) Forsskål |
| Syntynyt | 11. tammikuuta 1732 Helsinki, Suomi |
| Kuollut | 11. heinäkuuta 1763 (31 vuotta) Jerim, Jemen |
| Kansalaisuus | suomalais-ruotsalainen |
| Koulutus ja ura | |
| Väitöstyön ohjaaja | Carl von Linné |
| Tutkimusalue | luonnontieteilijä, tutkimusmatkailija ja filosofi |
Peter (Pehr) Forsskål (11. tammikuuta 1732 Helsinki, Suomi – 11. heinäkuuta 1763 Jerim, Jemen)[1] oli suomalais-ruotsalainen luonnontieteilijä, tutkimusmatkailija ja filosofi, suomalaisen klassisen liberalismin uranuurtaja.
Nuoruus ja opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Peter (Pehr) Forsskål syntyi 11. tammikuuta vuonna 1732 Helsingin kirkkoherran, alun perin Sauvosta kotoisin olevan Johan Forsskåhlin (1691–1762) perheeseen. Ensimmäiset yhdeksän vuotta perhe asui Helsingissä ja myöhemmin perhe muutti Ruotsin Uplantiin ja edelleen Tukholmaan.
Forsskål valmistui ylioppilaaksi Uppsalan yliopistosta 10-vuotiaana vuonna 1742. Hän suoritti yliopistossa opintoja teologisessa tiedekunnassa vuosina 1751–1753, opiskeli arabiaa ja seurasi ahkerasti Carl von Linnén luentoja. Vuosina 1753–1756 hän opiskeli arabiaa ja filosofiaa Göttingenin yliopistossa, missä hän valmistui maisteriksi vuonna 1756 empiristisiä periaatteita puolustaneella teoksella Dubia de principiis philosophiae recentioris.[2]
Väitöskirjan aiheuttamat myrskyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tieteen vapaus edellytti Forsskålin mielestä myös yhteiskunnallista vapautta. Palattuaan vuonna 1756 Uppsalaan Forsskål nimitettiin taloustieteen dosentiksi. Voidakseen luennoida myös filosofiasta ja valtio-opista hän jätti tarkastettavaksi väitöskirjansa kansalaisvapaudesta, De libertate civili. Ajan ahdasmieliseen ilmapiiriin teos oli kuitenkin liian radikaali, eikä sitä sen vuoksi tarkastettu. Myöhemmin Forsskål onnistui kuitenkin saamaan painoluvan teoksensa hiukan muutetulle ruotsinkieliselle versiolle Tankar om borgerliga friheten. Kirjasta otettiin 500 kappaleen painos vuonna 1759. Kirjassa hän kiteytti valistuksen yhteiskunnalliset vaatimukset pariinkymmeneen teesiin, joissa edellytettiin muun muassa paino- ja elinkeinovapautta sekä uskonnollista suvaitsevaisuutta. Kirja voitiin tulkita epäsuoraksi arvosteluksi hattupuoluetta vastaan, ja se herätti ilmestyttyään suurta kohua ja muun muassa painokanteen. Myssypuolueen kannattajat ottivat Forsskålin kuitenkin suojelukseensa, ja hän pystyi ansaitsemaan elatuksensa puolueeseen lukeutuneen kreivi Christer Hornin perheen kotiopettajana.
Kirjan aiheuttamaan kritiikkiin Forsskål vastasi: ”Vapautta on ylläpidettävä vapaudella, nimittäin valtakunnan vapautta kirjoittamisen vapaudella, kuten Englannissa tapahtuu.”
Väitöskirja ja sen nostattama keskustelu antavat syyn kutsua Forsskålia ensimmäiseksi tieteellisen tutkimuksen vapautta johdonmukaisesti puolustaneeksi suomalaiseksi. Hän vastusti tieteellistä dogmaattisuutta ja katsoi, että totuus edellytti jatkuvaa etsintää ja että siihen saattoi pyrkiä erilaisin keinoin. Sen takia tiede edellytti paitsi kriittisyyttä myös suvaitsevaisuutta.[3] Epäkohtiin ja tyytymättömyyteen voitiin vastata joko verellä tai musteella. Forsskålin mukaan Ruotsin oli valittava jälkimmäinen, mikä edellytti valistuneen yleisön luomista. Tavoitteeksi oli tällöin asetettava kansalaisvapauden toteuttaminen kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Suurin uhka kansalaisvapaudelle oli itsevaltius, mutta myös vapaudellaan ylpeilevässä valtiossa saattoivat ihmiset todellisuudessa sortaa toisiaan. Tämän takia vääryys saattoi jäädä näkymättömiin, minkä vuoksi jokaisen oli voitava tuoda julki ne asiat, jotka hänen mielestään loukkaavat yleistä etua. Kansalaisvapauden tuli ulottua niin talouteen kuin valtiokoneistoonkin. Forsskål vastusti kirjoituksissaan muun muassa hitaaksi ja tehottomaksi katsomaansa ammattikuntapakkoa. Forsskålin Ruotsissa esittämät yhteiskunnalliset ajatukset jäivät elämään ja niitä puolusti valtiopäivillä ja kirjoituksissaan muun muassa Anders Chydenius.
Tutkimusmatkat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arabian kielen taitoisena Forsskål osallistui vuonna 1761 Tanskan kuninkaan kustantamaan luonnontieteelliseen retkikuntaan, joka matkasi Egyptiin, Jemeniin ja Syyriaan. Retken idea oli lähtöisin Göttingenin yliopiston professori Johann David Michaelisilta, joka puolestaan vakuutti Tanskan silloisen ulkoministerin, kreivi Bernstorffin ja hänen kauttaan retkelle saatiin kuningas Fredrik V:n hyväksyntä. Alkuvuodesta 1759 Michaelis pyysi entistä oppilastaan Forsskålia osallistumaan retkelle luonnontutkijana. Forsskålin akateeminen tulevaisuus Ruotsissa oli epävarma hänen vapaamielisten ideoidensa vuoksi. Forsskål suostui ajatukseen, mutta esitti muutamia reunaehtoja. Ensiksikin hänen oli saatava 500 riksin vuotuinen stipendi ja toiseksi professorin arvo ja kolmanneksi matkan päätyttyä vielä 300 riksin vuotuinen eläke loppuiäkseen. Tanskan kuningas myöntyi ehtoihin ja kesällä 1760 Forsskål sai Kööpenhaminan yliopiston filosofian professuurin.
Retkikuntaan kuuluivat Forsskålin lisäksi tanskalainen lääkäri Christian Carl Kramer, kulttuurin tutkija professori Fredrik Christian von Haven, maanmittari Carsten Niebuhr, kuvataiteilija Georg Wilhelm Baurenfeind sekä entinen husaari Berggren. Matkan aikana Forsskål suoritti arvokkaita tutkimuksia ja havaintoja niin kasvi- kuin eläintieteenkin alalla mutta kuoli 11. heinäkuuta vuonna 1763 malariaan Jerimissä, Jemenissä. Ensimmäisenä retkikunnasta sairastui professori von Haven. Hän kuoli Jemenin Mokassa toukokuussa 1763. Baurenfiend ja Berggren kuolivat laivamatkalla Mokasta Intian Bombayhin. Helmikuussa 1764 lääkäri Kramer kuoli Bombayssa. Retkikunnan ainoa eloonjäänyt, saksalainen Carsten Niebuhr julkaisi hänen luonnontieteelliset tutkimuksensa 300 eläin- ja 800 kasvilajista, joita pidettiin kauan Arabian eläimistöä ja kasvistoa koskeva perusteoksena. Vuonna 1950 Forsskålin matkapäiväkirja julkaistiin nimellä Resa till den lycklige Arabien.
Suuri osa Forsskålin keräämistä kasveista tuhoutui matkalla takaisin Tanskaan ja lopuistakin iso osa pilaantui, koska asianomaiset professorit Tanskassa suhtautuivat asiaan lähinnä vihamielisesti. Forsskål oli ollut hankauksessa ao. professorien kanssa jo ennen lähtöään eikä asiat olleet millään tavoin parantuneet. Forsskålin kadonneeksi luultu matkapäiväkirja julkaistiin vasta vuonna 1950.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Öhrnberg, Kaj: Forsskål, Peter (1732–1763) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 4.5.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 28.12.2015.
- ↑ Peter Forsskål. Bengt Hildebrandt & Eero Matinolli. Svenskt biografiskt lexikon 1964–1966.
- ↑ Pilkkaa ja sensuuria – tieteen rahoittajat ja media ovat aina yrittäneet vaikuttaa akateemiseen tutkimukseen. Kustaa H. J. Vilkuna. Mustread 4.2.2022.
- ↑ Leikola, Anto: Radikaali Forsskål pääsi Onnelliseen Arabiaan. Tiede -lehti, 7/2003. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 11.1.2020.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hansen, Thorkild: Onnellinen Arabia: Tanskalainen retkikunta 1761–1767. Suomentanut Niiniluoto, Marja. Porvoo: WSOY, 1963.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Helsingin yliopisto. Viitattu 11.1.2020.
- Manninen, Juha: Anders Chydenius – Suomalaisen valistuksen ajankohtainen perintö Euroopan unionissa Anders Chydenius-säätiö. 1.2.2003. Arkistoitu 10.1.2020. Viitattu 11.1.2020.
- Portin, Peter: Peter Forsskål – luonnontutkija ja valistuksen sanansaattaja. Tieteessä tapahtuu 1/2014. Viitattu 2.10.2023.
- Alanne, Harri: Näkökulma: Toivottavasti Peter Forsskålille ei käy kuin Kimmo Timoselle Yle Tiede. 23.2.2016. Viitattu 11.1.2020.
| ||||||||||||||||||||||||||
