Peter DeBoer

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Peter DeBoer
Henkilötiedot
Syntynyt 13. kesäkuuta 1968 (ikä 45)
Dunnville, Ontario
Kansalaisuus Kanadan lippu Kanada
Pelipaikka keskushyökkääjä
Maila oikea
Pituus 185 cm
Paino 88 kg
Pelaajaura
Pääsarjaura 1988–1991
Seurat Milwaukee Admirals (IHL)
NHL-varaus 237. varaus, 1988
Toronto Maple Leafs

Peter DeBoer (s. 13. kesäkuuta 1968 Dunnville, Ontario) on kanadalainen jääkiekkovalmentaja, joka toimii NHL:ssä pelaavan New Jersey Devilsin päävalmentajana. Hän oli OHL-valmentaja Detroit Whalersissa (1995–1997), Plymouth Whalersissa (1997–2001) ja Kitchener Rangersissa (2001–2008). DeBoer voitti kaksi kertaa OHL:n mestaruuden. NHL:ssä hänen valmentajauransa alkoi Florida Panthersissa 13. kesäkuuta 2008 kunnes hänet erotettiin 10. huhtikuuta 2011.[1] Hänet nimettiin päävalmentajaksi New Jersey Devilsiin 19. heinäkuuta 2011.[2]

Ura valmentajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Detroit Whalers[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

DeBoerista tuli apuvalmentaja Detroit Junior Red Wingsin aikana kaudella 1994–95. Vuoden 1995 työsulkukauden jälkeen seuran nimi vaihdettiin Detroit Whalersiksi ja DeBoer ylennettiin päävalmentajaksi, kun Paul Maurice lähti joukkueesta valmentamaan NHL:ään, Hartford Whalersiin. DeBoer valmensi Whalersin ensimmäiselle sijalle runkosarjassa. Pudotuspeleissä joukkue eteni kolmannelle kierrokselle. Kaudella 1996–97 Detroitin peli takkusi ja se saavutti 26 voittoa, 34 tappiota ja 6 tasapeliä.

Plymouth Whalers[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkueen uudeksi nimeksi tuli Plymouth Whalers 1997 aikana. Se sijoittui toiseksi läntisessä divisioonassa saldonaan 37 voittoa, 22 tappiota ja 7 tasapeliä. Sen jälkeen he etenivät kolmannelle kierrokselle pudotuspeleissä. Kaudella 1998–99 DeBour johti joukkueensa liigan kärkeen 106 pisteellä, millä he ansaitsivat Hamilton Spectator Trophyn. DeBour voitti OHL:n vuoden valmentajan palkinnon, Matt Leyden Trophyn. Plymouth oli pudotuspeleissä pettymys, koska joukkue koki tappion altavastaaja London Knightsille toisella kierroksella.

Kaudella 1999–2000 Plymouth oli jälleen paras liigassa ja DeBoer sai toisen kerran Matt Leyden Trophyn. Whalers eteni J. Ross Robertson Cupin finaaleihin, joissa se kuitenkin hävisi Barrie Coltsille 4–2.

Whalersilla oli menestyksekäs kausi 2000–01, jolloin se voitti lännen divisioonan kolmantena peräkkäisenä kautena ja oli liigan toiseksi paras joukkue. Plymouth voitti pudotuspeleissä yhdeksän ensimmäistä peliä ja eteni J. Ross Robertson Cupiin toisen kerran peräkkäin. Plymouth voitti Ottawa 67'sin kuudessa pelissä.

Kauden jälkeen DeBoer ja hänen apulaisensa Steve Spott päättivät jättää Whalersin ja liittyä Kitchener Rangersiin vastaavissa tehtävissä.

Kitchener Rangers[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

DeBoerin ottaessa päävalmentajan tehtävät vastaan Kitchener Rangerisissa, se oli jäänyt edellisellä kaudella pudotuspelien ulkopuolelle 10. sijalle. DeBoerin tultua joukkueeseen Kitchener sijoittui oman divisioonansa kolmanneksi. Joukkue tippui kuitenkin pudotuspeleistä ensimmäisellä kierroksella Guelph Stormia vastaan.

Rangers paransi taas kaudella 2002–03 voittaen Hamilton Spectator Trophyn oltuaan liigan paras 100 pisteellä. Pudotuspeleissä Rangers voitti ensimmäisellä kierroksella Sault Ste. Marie Greyhoundsin, minkä jälkeen se voitti viiden pelin sarjassa Guelph Stormin. Sen jälkeen vastaan tuli DeBourin entinen joukkue Plymouth Whalers. Whalers voitti viidennen pelin 2–1 jatkoajalla ja johti sarjaa 3–2. Kitchener kuitenkin sisuuntui ja voitti kaksi viimeistä peliä, jonka jälkeen se eteni J. Ross Robertson Cupin finaaleihin, joissa vastaan asettui Ottawa 67's. Ottawa vei sarjan avausottelun, minkä jälkeen Kitchener voitti kaikki neljä ottelua. Rangers voitti myös vuoden 2003 Memorial Cupin. Joukkue ei ollut voittanut Memorial Cupia 21 vuoteen.

Kaudella 2003–04 joukkue oli neljäs lännen konferenssissa. Pudotuspeleissä se tippui kolmannella kierroksella viidessä pelissä. Vastassa niissä oli London Knights.

Joukkue sai kaudella 2005–06 96 pistettä, joka oli kolmanneksi eniten liigassa. Seuraavalla kaudella 2006–07 pisteitä tuli kaksi enemmän eli 98 ja oli jälleen kolmas.

Kun Rangers oli nimetty isännäksi Memorial Cupiin vuonna 2008, Kitchener ylsi OHL:n historian parhaaseen tulokseen; 53 voittoa, 11 tappiota ja 4 tasapeliä. Lisäksi joukkue sai 110 pistettä voittaen Hamilton Spectator Trophyn. DeBoerin johdolla Kitchener voitti Plymouth Whalersin ja Sarnia Stingin kahdella ensimmäisellä kierroksella. Vuoden J. Ross Robertson Cupin finaalissa vastaan asettui Belleville Bulls. Rangers hävisi Memorial Cupin loppuottelussa Spokane Chiefsille maalein 1–4.

Florida Panthers[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

DeBoer päätti ottaa seuraavan askeleen urallaan ja 13. kesäkuuta 2008 hänet nimettiin päävalmentajaksi NHL:ssä pelaavaan Florida Panthersiin. DeBoerin johdolla Florida saavutti historiansa toiseksi parhaan tuloksen, 41–30–11, mikä ei kuitenkaan riittänyt pudotuspeleihin pääsemiseen.

Kaudella 2009–2010 Panthers saavutti 77 pistettä saldolla 32–37–13. Kaudella 2010–11 Panthers sijoittui viimeiselle sijalle itäisessä konferenssissa 72 pisteellä, minkä jälkeen Panthers antoi DeBoerille potkut.

New Jersey Devils[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

New Jersey Devilsin GM Lou Lamoriello palkkasi DeBoerin 19. heinäkuuta 2011.

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelaajatilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Runkosarja   Pudotuspelit
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM


1985–86 Windsor Compuware Spitfires OHL 55 3 6 9 20 11 1 0 1 0
1986–87 Windsor Compuware Spitfires OHL 52 13 17 30 37 14 4 9 13 16
1987–88 Windsor Compuware Spitfires OHL 54 23 18 41 41 12 4 4 8 14
1988–89 Windsor Compuware Spitfires OHL 65 45 46 91 40 4 2 3 5 0
Milwaukee Admirals IHL 2 0 1 1 0 1 0 2 2 2
1989–90 Milwaukee Admirals IHL 67 21 19 40 16 6 0 3 3 4
1990–91 Milwaukee Admirals IHL 82 27 34 61 34 6 1 3 4 0
4 kautta yhteensä OHL 226 84 87 171 138 41 11 16 27 30
3 kautta yhteensä IHL 151 48 54 102 50 13 1 8 9 0


Valmentajatilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

joukkue kausi ottelut voitot tappiot jatkoaikatappiot pisteet pudotuspelit
Florida Panthers 2008–09 82 41 30 11 93 ulkona
Florida Panthers 2009–10 82 32 37 13 77 ulkona
Florida Panthers 2010–11 82 30 40 12 72 ulkona
New Jersey Devils 2011–12 82 48 28 6 102 Finaaleiden häviäminen 2–4 Los Angeles Kingsille
New Jersey Devils 2012–13 48 19 19 10 57 ulkona

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • OHL:n paras valmentaja (Matt Leyden Trophy) 1999 ja 2000

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Florida Panthers dismiss Pete DeBoer as coach 10.7.2011. Miami Herald. (englanniksi)
  2. Devils introduce Peter DeBoer as next head coach 19.7.2011. New Jersey.com. (englanniksi)
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Peter DeBoer