Pete Townshend

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pete Townshend
Pete Townshend vuonna 2008
Pete Townshend vuonna 2008
Henkilötiedot
Syntynyt19. toukokuuta 1945 (ikä 78)
Ammatti muusikko, laulaja-lauluntekijä, säveltäjä, kirjailija
Muusikko
Taiteilijanimi Bijou Drains
Laulukielet englanti
Aktiivisena 1962–
Tyylilajit rock, art rock, hard rock, power pop, progressiivinen rock, british beat, jazz
Soittimet laulu, kitara, basso, huuliharppu, koskettimet, banjo, tinapilli, mandoliini, ukulele, viulu, haitari, rummut
Yhtyeet The Who, Deep End, Thunderclap Newman
Levy-yhtiöt Track, Polydor, Atlantic, Atco, Decca, Rykodisc, Warner Bros.
Aiheesta muualla
www.petetownshend.co.uk

Peter Dennis Blandford ”Pete” Townshend (s. 19. toukokuuta 1945 Lontoo, Englanti) on brittiläinen rockmuusikko, joka tunnetaan ennen kaikkea The Who -yhtyeen kitaristina ja pääasiallisena lauluntekijänä. Häntä pidetään yhtenä 1960-luvun innovatiivisimmista rock-kitaristeista, ja hänen soundiaan ja tyyliään on seurattu nykypäiviin asti. Hän oli ensimmäisiä säröä ja feedback-efektiä hyödyntäneitä rock-kitaristeja. Townshendilla on ollut esiintyessään tapana pyörittää koko soittokäsivarttaan laajakaarisesti ilmassa ikään kuin tuulimyllyn lapaa ("viikatekäsi"). Tavasta on tullut vuosien saatossa eräänlainen rock-klisee. Myös rock-kitaristien keskuudessa esiintynyt tapa särkeä soittimensa konsertin päätteeksi on lähtöisin Townshendilta.

Townshendin tunnettuja sävellyksiä ovat esimerkiksi "My Generation", "I Can't Explain", "Happy Jack", "Substitute", "The Kids Are Alright", "Magic Bus" ja "Pinball Wizard".

Townshendia pidetään rock-oopperan keksijänä. Kuvataidekoulua käynyt Townshend vaikutti 1960-luvulla myös rock-konserttien visuaalisen ja performatiivisen puolen kehitykseen.

The Who -tuotannon ohella Townshend on julkaissut myös useita soololevyjä, joista tunnetuin lienee Empty Glass vuodelta 1980. Maininnan ansaitsee myös Small Faces -kitaristi Ronnie Lanen kanssa tehty yhteinen albumi Rough Mix (1978). Townshend pyöritti aikoinaan kustannusliikettä ja on kirjoittanut itsekin omaelämäkerran, novellikokoelman Horse´s Neck ja romaanin The Age of Anxiety.

Townshend sanoo haastattelussa marraskuussa 2019, että tajunnanräjäyttävintä musiikkia, mitä hän on äskettäin kuullut, on Jaakko Kuusiston ensimmäinen viulukonsertto.[1]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Townshendin ensimmäinen yhtye oli John Entwistlen ja Roger Daltreyn kanssa 1962 perustettu Detours.[2] Monien rocktähtien tavoin Townshendilla on elämänsä aikana ollut vakavia ongelmia alkoholin ja huumausaineiden kanssa, mitä hän on itsekin kuvaillut useissa lauluissaan (esimerkiksi The Whon albumilla The Who by Numbers 1975). Townshendilla todettiin jo 1970-luvulla äänekkään musiikin aiheuttama kuulovaurio; hän oli ensimmäisiä rocktähtiä, jotka toivat kuulo-ongelmat julkisuuteen.

Musiikin lisäksi Townshend on kirjoittanut romaanin The Age of Anxiety: A Novel (2019). Sen pohjalta hänen on tarkoitus kirjoittaa libretto tulevalle oopperalle. Aiemmin hän on kirjoittanut omaelämäkerran, esseitä ja kaksi rock-oopperaa eli Tommyn ja Quadrophenian.[1]

Musiikkilaitteisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Townshend on läpi uransa käyttänyt erilaisia kitaroita, mutta ehkä eniten hän on profiloitunut käyttämään Fender Telecasteria jossa on Gibsonin mikrofonit.[3]

Townshend on myös ensimmäinen jonka sanotaan kehittäneen niin sanotun ”tuplastackin”, joka tarkoittaa kahden kitaravahvistimeen kytketyn kaiutinkaapin asettamista päällekkäin. Hän käytti useita tällaisia saadakseen aikaan äänenvoimakkuuden joka kuuluisi muun bändin soiton läpi.[3]

Townshend käyttää Hiwattin suuritehoisia vahvistimia kytkettynä Marshallin kaappeihin. Hän on sanonut ettei koskaan pitänyt Marshallin vahvistimista.[3]

Soolotuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albumin julkaisuvuoden perässä korkein sijoitus Yhdysvaltain albumilistalla

Kirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Galleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Annamari Sipilä: The Who -yhtyeen kitaristi Pete Townshend HS:lle: Tajunnan räjäyttävin kuulemani musiikki tulee Suomesta Helsingin Sanomat. 4.12.2019. Viitattu 4.12.2019.
  2. Wooldridge, Max.: Rock'n' roll London, s. 134. New York: St. Martin's Griffin, 2002. 50064755. ISBN 0-312-30442-0, 978-0-312-30442-3. Teoksen verkkoversio (viitattu 7.5.2020).
  3. a b c Denyer, Ralph, 1992: Suuri kitarakirja (ISBN 951-0-20072-7)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]