Petäjäskosken vesivoimalaitos

Petäjäskosken vesivoimalaitos
Voimalaitosrakennus länteen päin nähtynä.
Valtio	Suomi
Sijainti	Lapin maakunta
Koordinaatit	66°16′19″N, 25°20′10″E
Rakentaminen alkoi	1953
Valmistunut	1957
Omistaja	Kemijoki Oy
Pato
Tyyppi	gravitaatiopato, maapato
Vesistö	Kemijoen vesistö
Joki tai koski	Kemijoki
Keskivirtaama	556 m³/s
Korkeus	23 m
Pituus	230,5 m (betonipato) ja 823 m (maapato)
Juoksutuskanavia	7
Yläpuolinen patoallas
Nimi	Petäjäkosken voimalaitoksen allas
Järvinumero	65.131.2.001
Pituus	22 km
Leveys	2,8 km
Pinta-ala	19,2 km²
Sääntelytilavuus	19 200 000 m³
Keskikorkeus	62,5 m
	(62,14–62,64 m mpy.)
Voimalaitos
Tyyppi	jokivoimalaitos
Käyttötarkoitus	sähkövoima
Pudotuskorkeus	23 m
Turbiinit	3 × Kaplan (60,7 MW)
Kapasiteetti	182 MW
Säännöstelyaika	5 h
Vuosituotanto	687 GWh
Commons	luokka
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Petäjäskosken vesivoimalaitos on Kemijoki Oy:n omistama vesivoimalaitos Kemijoessa Rovaniemellä, noin 85 kilometriä jokisuusta ylävirtaan. Voimalaitokseen liittyvä patoallas ulottuu Häkinvaaraan ja Heikkilänrannalle asti, eli noin 7 kilometriä Rovaniemeltä lounaaseen.

Voimalaitos

Voimalaitos oli ensimmäinen Kemijoki Oy:n rakennuttamista voimalaitoksista, joka valmistui vuosien 1953 ja 1957 välisenä aikana, työvoimaa rakennustöissä oli enimmillään noin 2 500 henkeä. Voimalaitoksen suunnittelusta vastasi Imatran Voima Oy, arkkitehtina toimi Kai Blomstedt ja rakennustyömaan päällikkönä diplomi-insinööri Hemmo Arponen.

Voimalaitoksen alueella on maapatoa 838 metriä, korkeimmillaan 23 metriä, sekä betonipatoa 230,5 metriä. Voimalaitoksen padossa on seitsemän tulva-aukkoa. Putouskorkeus on 20,5 metriä ja siinä on kolme pystyakselista koneistoa. Niissä on Kaplan-turbiinit, jotka tuottavat tehoa yhteensä 153 MW eli kukin 50,7 MW. Turbiinien juoksupyörän halkaisija on 6,2 metriä ja pyörimisnopeus 100 kierrosta minuutissa. Keskivesiolosuhteissa laitoksen vuotuinen energiantuotto on 638 GWh, kun rakennusvirtaama on 830 kuutiota vettä sekunnissa. Voimalaitoksen alakanava on 3,3 kilometriä pitkä.

Vuosina 2005-2011 suoritettujen tehonnostojen jälkeen voimalaitoksen suurin teho nousi 182 megawattiin ja vuosituotanto 687 gigawattituntiin. Petäjäskoski on sekä teholla että tuotannolla mitattuna Kemijoen suurin vesivoimalaitos.

Patoallas

Patojärven pinta-ala on 1 900 hehtaaria eli 19 km². Se on 18,8 kilometriä pitkä ja 2,4 kilometriä leveä. Järven rantaviivan pituus on 46 kilometriä.

Järven vedenpinnan keskikorkeus on noin 62,5 metriä mpy. Järvi on säännöstely siten, että vedenpinnan korkeudeksi on määrätty raja-arvot 62,14 metriä ja 62,64 metriä mpy.

Laitospalokunta

Voimalaitoksella oli oma laitospalokunta vuoteen 2016 asti. Sen toiminta jakaantui operatiiviseen palo- ja pelastustoimintaan, öljyntorjuntaan sekä ehkäisevään palosuojeluun. Operatiivisella toiminnalla tarkoitettiin pääasiassa palokunnan suorittamia hälytystehtäviä, kuten palonsammutus- ja pelastustehtäviä tai erilaisia torjuntatehtäviä. Voimalaitosympäristö on hankala mahdollisissa tulipalotilanteissa. Paikallistuntemuksella on sen vuoksi suuri merkitys. Lisäksi etäisyydet ja laitoksille kulkeminen vie oman aikansa, joten omat laitospalokunnat olivat aikanaan hyvin perusteltuja.

Voimalaitosalueella olevat hälytystehtävät liittyivät pääasiassa erilaisiin automaattisten hälytysten aiheuttamiin tarkastuksiin ja laitteiden ylikuumenemisesta johtuneisiin käryämisiin. Varsinaisista tulipaloista johtuvia hälytystilanteita oli varsin harvoin.

Katso myös

• Luettelo Suomen vesivoimalaitoksista

Lähteet

• Raimo Seppälä: Nykyinen Kemijoki. Helsinki: Otava, 1976. ISBN 951-1-02424-8.
• Petäjäskosken voimalaitos (Kemijoki Oy)
• Tykistä paperikoneisiin : Valmet 50v ^{lähde tarkemmin?}
• Laitospalokunta 2016^{lähde tarkemmin?}

Aiheesta muualla

• Voimalaitokset ja tuotanto kemijoki.fi. 2023. Kemijoki Oy. Viitattu 18.2.2023.

Kemijoen vesivoimalaitokset

• Isohaara
• Jumisko
• Ossauskoski
• Petäjäskoski
• Pirttikoski
• Seitakorva
• Taivalkoski
• Valajaskoski
• Vanttauskoski