Perustuslaillisdemokraattinen puolue

Wikipedia
Ohjattu sivulta Perustuslaillis-demokraattinen puolue
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pavel Nikolajevitš Miljukov

Perustuslaillisdemokraattinen puolue (ven. Конституционная демократическая партия, Konstitutsionnaja demokratitšeskaja partija), lyh. KD, josta venäjäksi lausutuista kirjaimista [ka: de:] johdettu perustuslaillisdemokraatin rinnakkaisnimitys kadetti, myös Kansan vapauden puolue (ven. Партия Народной Свободны, Partija narodnoi svobodnyi) perustettiin Venäjällä 1905 kuuluisan historioitsijan Pavel Miljukovin johdolla hänen vapauduttuaan vankilasta.

Puolueelle tuli nimensä vuoksi oman kansan talonpoikien parissa vielä oudompi maine kuin kadetit, kun lyhenne "konokradi" tarkoittaa hevosvarkaita.[1]

Puolueen jäsenet olivat etupäässä yläluokan jäseniä, jotka kannattivat poliittisia uudistuksia. Ideologia oli sekoitus läntistä liberalismia ja nationalismia. Perustuslaillisdemokraattien joukossa oli paljon älymystöä. Puolueorganisaatio oli löyhä ja keskinäiset ristiriidat suuria.

Ollessaan maanpaossa (1903-4, kun puolueen perustamista vasta valmisteltiin) suomalainen liberaali valtiomies, oikeus- ja valtiotieteiden professori Leo Mechelin kirjoitti perustuslaillisdemokraateille liberaalin Venäjän perustuslain siltä varalta, että nämä pääsisivät valtaan ja voisivat toteuttaa sen.lähde?

Kadetit tukivat Venäjän liittymistä ensimmäiseen maailmansotaan keskusvaltoja vastaan. Vuonna 1915 mielipide alkoi muuttua ja Nikolai II:n kyvykkyyttä ylipäällikkönä arvosteltiin. Duumassa kadetit puolustivat Suomen perustuslaillisia oikeuksia sortovaltaa vastaan.

Maaliskuussa 1917 tapahtuneen helmikuun vallankumouksen jälkeen perustuslaillisdemokraatit saivat viisi ministerin paikkaa Venäjän väliaikaisessa hallituksessa. Pääministerinä toimi ruhtinas Georgi Lvov ja ulkoministerinä puolueen puheenjohtaja Pavel Miljukov. Hallitus ei kuitenkaan ollut valmis tekemään rauhaa eikä hyväksynyt Suomen vaatimuksia autonomian vahvistamiseksi vaan hajotti Suomen eduskunnan. Miljukov erotettiin toukokuussa, Lvov erosi heinäkuussa ja Aleksandr Kerenskistä tuli pääministeri.

Kadettipuolueen toiminta kiellettiin bolsevikkivallankaappauksen myötä marraskuussa 1917.

Perustuslaillisdemokraattien ohjelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • parlamentarismi perustuslaillisessa monarkiassa
  • demokraattiset vapaudet
  • yhtenäinen alueellinen hallintojako
  • Suomen ja Puolan täysi autonomia (poikkeus edelliseen)
  • maan lunastuksista korvaus
  • lainsäädännöllinen ratkaisu työläiskysymykseen
  • kaikkien kansojen, kansallisuuksien (uskonnon perusteella), kielten ja perinteiden kulttuurinen itsehallinto (kulttuuriautonomia)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Alfred von Hedenström: ”10. Japanin sota ja vuosien 1905–1906 vallankumous”, Venäjän historia 1878–1918, s. 216. suomennos V.Malinen. Otava, 1922.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Программа кадетов (kadettien ohjelma, (venäjäksi))