Pertuska

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kaksi pertuskaa esillä museossa.

Pertuska-sanaa on käytetty Karjalankannakselta Tornionjoen seudulle ulottuvalla alueella. Sanalla on tarkoitettu toisaalta sotakirvestä, toisaalta vesakon raivaamiseen taikka suon tai ojan leikkaamiseen käytettyä kirvestä. Sanan oletetaan johtuneen venäjän kielen sanasta berdyš.[1]

Venäjän berdyš tarkoittaa sotakirvestä, jonka varsi on pidempi kuin veistokirveessä. Terä lienee tavallisesti ollut pitkä, kuunsirpin muotoinen ja keskeltä sekä alapäästä varteen kiinnitetty, mutta samaa nimeä on käytetty myös toisenlaisesta pitkävartisesta aseesta, hilparista. Kirveen varsi ei juuri voi olla pidempi kuin 180 cm, jos kirvesterää on tarkoitus käyttää lyömiseen, mutta päällikkyyttä osoittamaan on tehty ”aseita”, joiden varsi on pidempi ja terä tylppä.

Venäläisen nimityksen oletetaan johtuvan puolan sanasta berdysz, jonka varhaisempina lähtökohtina voivat olla saksan barte (veistossa tai sodassa käytetty leveäteräinen kirves) ja bart (parta), joka sopii yhteen sen kanssa, että terän alakulma on pitkäksi venytetty.[2]

Vuoden 1909 tietosanakirja kuvaa pertuskan toisenlaiseksi kuin edellä on sanottu: saksalaistyyppiseksi aseeksi, nimeltä Partisane tai Kurzgewehr, jota käytettiin päällikön aseman merkkinä. Uusi tietosanakirja antaa lähtökohdaksi sanan bardisan, joka tarkoittaa päällikön merkkiä mutta toisenlaista kuin edellä kuvatut. Ruotsin kielessä venäläisestä berdyš-kirveestä käytetään nimeä skäggyxa, ja tämä on käännetty suomen kieleen sanalla partakirves. (Sen sijaan ruotsin kielen pålyxa voi sen sijaan tarkoittaa toisenlaista asetta: polaxe, Mordaxt).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen kielen etymologinen sanakirja, 1976; tuomiokirjakortisto
  2. Venäjän kielen etymologinen sanakirja, 1965; Wendelin Boeheim, Handbuch der Waffenkunde, 1890 s.v. Streitaxt; Grimm, Deutsches Wörterbuch, 1854 s.v. Barte