Ruusukaijanen
Wikipedia
| Ruusukaijanen | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Agapornis roseicollis (Vieillot, 1818) |
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
| |
Ruusukaijanen (entinen nimi persikkakaijanen) (Agapornis roseicollis) on suosittu häkkilintu ja runsaslukuisin ns. rakkauspapukaijoista. Se elää kuivilla, avoimilla mailla Lounais-Afrikassa (lähinnä Angolassa, Namibiassa ja Etelä-Afrikassa) ja on äänekäs, hauskannäköinen, pieni (noin 15 cm) papukaija, joka lentelee parvissa puiden ja pensaiden välillä pysyen aina veden läheisyydessä. Ruusukaijanen syö siemeniä ja marjoja. Häkkilintuna sille voi syöttää auringon ja saflorin siemeniä, myös viherravintoa ja hedelmiä. Sitä kutsutaan rakkauspapukaijaksi, koska parit usein sukivat ja siistivät hellästi toisiaan. Ne eivät hyväksy häkkiinsä helposti uutta kumppania. Niiden sukupuolta on vaikea tunnistaa.
Ruusukaijaset pesivät yhdyskuntina kallioluolissa tai rakennuksissa, tai valtaavat kutojalintujen monikammioisia pesiä. Ne rakentavat pesän kuljettamalla erilaisia korsia pyrstössään pesään. Naaras munii 3 - 6 munaa, joita se hautoo 23 vuorokautta. Poikasia ruokitaan 5 viikkoa pesässä ja sen jälkeen ulkopuolella. Poikaset ovat väriltään himmeämpiä ja niiden nokassa on tummia kuvioita. Jos aikoo hankkia ruusukaijasen häkkilinnuksi, se kannattaa hankkia 6 - 7 viikon ikäisenä, jolloin se on lähtenyt pesästä ja syö itse.
Lajista on 2 alalajia: Agapornis roseicollis roseicollis ja Agapornis roseicollis catumbella.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ IUCN 2008 Red List IUCN. Viitattu 1.11.2008.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- ITIS: Agapornis roseicollis (englanniksi)

