Persianlahden oireyhtymä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Köyhdytetyn uraanin käyttö Persianlahden sodassa

Persianlahden oireyhtymä on yleisnimitys Persianlahden sodassa 1991 palvelleita sotilaita vaivaaville erilaisille psykologisille ja fysiologisille oireille. Tosin ei olla varmoja, liittyvätkö nämä oireet sotapalvelukseen, tai yleensä toisiinsa.

Oireiksi on esitetty muun muassa krooninen väsymys, kivut nivelissä ja lihaksissa, päänsärky, ripuli, muistinmenetykset, unihäiriöt, tasapainohäiriöt sekä ihottuma.

Syndrooman aiheuttajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syitä on esitetty useita. Sotilaiden saamat rokotteet pernaruttoa vastaan, erilaiset virukset, köyhdytetty uraani, kemiallisten aseiden jäämät ja stressi ovat olleet ehdokkaina, kuten myös aspartaamimyrkytys, rakettipolttoaineet ja joukkohysteria.

Rokotteiden apuaineissa käytetyn Skvaleenille elimistössä muodostuvien vasta-aineiden on virheellisesti epäilty liittyvän oireyhtymään[1]. Skvaleenin vasta-aineita esiintyy osalla ihmisistä luonnostaan[2] ja erään tutkimuksen mukaan vasta-aineita esiintyy veteraaneilla yhtä usein kuin yleisessä väestössäkin[3], eikä rokotteen skvaleeni muuta vasta-aineiden pitoisuuksia[4]. Sotilaille annetuissa rokotteissa ei myöskään käytetty skvaleenia adjuvanttina, vaan alumiinia[5].

Marraskuussa 2004 riippumaton brittiläinen tutkimus ehdotti, että sotaveteraaneilla oli kaksinkertainen mahdollisuus sairastua muualla palvelleisiin sotilaisiin verrattuna. Tutkimuksen johtopäätöksenä oli, että oireet johtuivat monien tekijöiden yhteisvaikutuksesta mukaan lukien hyönteismyrkyt, köyhdytetty uraani ja hermokaasut. [6]

Tulane University School of Medicine julkaisi tutkimuksen helmikuun 2000 Experimental Molecular Pathology -lehden numerossa löydöksistään: 95% potilaista, jotka kärsivät Persianlahden oireyhtymästä tunnistettavin oirein, kehitti vasta-aineita Skvaleenille. Toisaalta kukaan oireettomista ei ollut kehittänyt vasta-aineita Skvaleenille. [7][8] Tutkimuksen metodeita on kuitenkin kritisoitu muiden tutkijoiden osalta, eikä muissa tutkimuksissa ole havaittu vastaavanlaista yhteyttä.[9]

[10]Rotilla tehdyssä kokeissa injektoitu Skvaleeni aiheutti eläimille immuunivälitteisen kroonisen nivelreuman. Yhteenvedon mukaan tutkimus herätti kysymyksiä adjuvanttien roolista kroonisissa tulehdustaudeissa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]