Perlos
| Lite-On Mobile Oyj (LOM) | |
|---|---|
| Yritysmuoto | Julkinen osakeyhtiö |
| Perustettu | 1953 |
| Toimitusjohtaja | Cor Saris |
| Kotipaikka | Vantaa, Suomi |
| Liikevaihto |  427 milj. € (2009) |
| Henkilökuntaa | 15 000 |
| Kotisivu | http://www.liteonmobile.com |
Lite-On Mobile Oyj (ent. Perlos Oyj) on suomalainen yhtiö, joka valmistaa komponentteja telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuudelle. Yhtiö toimii maailmanlaajuisesti ja sillä on tuotantolaitoksia nykyään mm. Brasiliassa, Intiassa, Kiinassa ja Meksikossa. Aikaisemmin yhtiöllä oli tuotantoa usealla paikkakunnalla Suomessa, mm. Joensuussa, Kontiolahdessa, Nurmijärvellä ja Ylöjärvellä. Tuotanto Suomessa päättyi vuosien 2005–2007 aikana.
Perloksella oli ennen omistusmuutoksia yli 15 000 osakkeenomistajaa. Suurimmat osakkeenomistajat olivat Oy G. W. Sohlberg Ab (29,14 %), Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen (2,80 %) Evli-Select sijoitusrahasto (1,39 %) ja Veikko Laine Oy (0,82 %). [1]
Elokuussa 2007 ilmoitettiin, että taiwanilainen elektroniikkayhtiö Lite-On Technology on tehnyt ostotarjouksen koko Perloksen osakekannasta ja että pääomistaja Oy G. W. Sohlberg Ab on omalta osaltaan hyväksynyt tarjouksen.
14.3.2008 Lite-On sai omistusoikeuden kaikkiin Perloksen osakkeisiin. Seurauksena OMX Helsinki poisti yhtiön osakkeen ja optiot pörssilistalta 17.3.2008 alkaen. [1]
Yhtiön nimi muuttui Lite-On Mobile Oyj:ksi 29.11.2010.
Lite-On Mobilen toimitusjohtajana toimii Cor Saris.
Sisällysluettelo |
Historiaa [muokkaa]
Perlos Oy sai alkunsa kolmen insinöörin – Carl-Johan Timgren, Kyösti Viljakainen ja Niilo Tiainen – ryhtyessä vuonna 1952 kokeilemaan pienten teknisten muoviosien tekoa täysautomaattisilla ruiskuvalukoneilla. Ensimmäinen kone rakennettiin itse Helsingin Yrjönkadun kellariverstaassa. Seuraavana vuonna yritys siirtyi Pitäjänmäelle 40 neliömetrin puuparakkiin, johon mahdutettiin puolen tusinaa ruiskuvalukonetta. Vuonna 1958 vuokrattiin uudet toimitilat Herttoniemestä, jossa päätuotteena olivat putkiloiden eli "tuubien" muovitulpat, joita toimitettiin putkilovalmistajille kuten Lyijytyö ja Hermetik, sittemmin Printal ja G. W. Sohlberg. Teknisiä muoviosia Perlos valmisti vuodesta 1955 alkaen muun muassa Helvarille ja silloiselle Valtion Sähköpajalle, josta myöhemmin tuli Televa ja Telenokia.[2]
Vuonna 1961 Perlos rakensi omat toimitilat Pitäjänmäelle, mutta jatkuva laajennustarve pakotti hankkimaan lisätilaa 1964 Nurmijärveltä. 1960-luku oli nopean kasvun aikaa: vuonna 1960 Perlos työllisti 17 henkilöä ja vuonna 1973 jo 240. 1970-luvun alussa yrityksellä oli käytössään yli sata konetta, joista puolet oli yhä itse suunniteltuja ja valmistettuja täysautomaattisia ruiskupuristuskoneita. Eri tuotteiden tekoon tarvittavia muotteja oli tuohon mennessä valmistettu jo 2000. Vuonna 1975 valmistui tehdas Joensuuhun.[2]
1980-luvun lopussa G. W. Sohlbergin omistukseen siirtyneellä GWS Perloksella oli tehtaat Nurmijärven ja Joensuun lisäksi myös Kontiolahdella ja Englannissa. Liikevaihto oli 175 miljoonaa markkaa, ja päätuotteina kestomuoviset tarkkuusosat, puhdastilatuotteet, liittimet ja meisto-osat elektroniikkateollisuudelle. Yhtiö oli ryhtynyt myös myymään laiteosaamistaan toimittamalla automaatiolaitteita ja ruiskuvalumuotteja muille muoviyrityksille.[2]
Kännykänkuoret ja kansainvälistyminen [muokkaa]
Ensimmäiset matkapuhelinosat Perlos valmisti Mobira Oy:lle, joka oli siirtynyt Nokian omistukseen vuonna 1982. Vuonna 1995 Perlos perusti tehtaan Ylöjärvelle, ja samoihin aikoihin toimintaa laajennettiin eri puolille maapalloa. Ylöjärven tehtaalla alettiin valmistaa matkapuhelinten muoviosia ja tehdä osakokoonpanoja. Vuonna 1999 Perlos listautui Helsingin pörssiin.[3]
2000-luvun alussa Perlos avasi tehtaita ainakin Unkariin, Kiinaan, Hongkongiin ja Brasiliaan. Vuonna 2006 aloitti tehdas Meksikossa sekä jälleen uusi tehdas Kiinassa. Keväällä 2006 Perlos ilmoitti siirtävänsä tuotantoaan halvempien työvoimakustannusten ja markkinoiden perässä Kiinaan ja aloittavansa Suomessa yt-neuvottelut henkilöstön vähentämiseksi ja tuotannon alasajamiseksi. Neuvottelujen tuloksena yhtiö ilmoitti vajaan 600 henkilön vähennyksestä, Nurmijärven tehtaan sulkemisesta ja matkapuhelinten muovi- ja metalliosien valmistuksen keskittämisestä Suomessa Joensuun ja Kontiolahden tehtaille. Vuoden 2006 lopussa Perlos työllisti Suomessa yhteensä 1600 henkilöä.[3]
Tammikuussa 2007 Perlos ilmoitti aikovansa lopettaa tuotannon Suomessa. Yhtiö aloitti yt-neuvottelut, joissa se tavoitteli jopa 1200 työntekijän vähennystä. Yt-neuvottelujen piiriin kuului 1400 henkilöä, valtaosin Joensuussa ja Kontiolahdessa. Maaliskuussa 2007 yt-neuvottelut päättyivät. Perlos ilmoitti lopullisesti, että tuotannollinen toiminta Suomessa päättyy ja että henkilöstön vähennystarve on noin 1100 henkilöä. Suomeen jää vain teknologiapalveluita ja erilaisia tukitoimintoja, jotka työllistävät noin 200 henkilöä. Viimeinenkin irtisanottu lopettaa työnsä syksyllä 2007.
Keväällä 2007 Perlos ilmoitti myyneensä eräitä Joensuussa ja Kontiolahdessa harjoittamiaan liiketoimintoja kotimaisille yrityksille. Kokoonpanoautomaatioliiketoiminnasta myytiin osia jyväskyläläiselle Finnsampo-konserniin kuuluvalle Mecania Oy:lle, erikoistuote- ja liitinliiketoiminnan osti outokumpulainen Valukumpu Oy ja ruiskuvalumuottiliiketoiminnan joensuulainen Gritech Oy.[4]
Syksyllä 2007 Perlos lakkautti tuotannollisen toimintansa Suomessa kokonaan.[3]
LOM ulkomailla [muokkaa]
Meksiko [muokkaa]
Fort Worthin tehtaan toiminta siirrettiin 2006 Meksikon Reynosaan.
Unkari [muokkaa]
Komáromin tehdas Unkarissa aloitti toimintansa vuonna 2000. Tehdasta laajennettiin vuonna 2005. Se suljettiin vuonna 2009.
Kiina [muokkaa]
Vuonna 2000 avattiin Guangzhoun tehdas. 2001 Pekingiin avattiin Perloksen edustusto. 2003 avattiin tehdas Pekingiin ja toimisto Taipeihin. 2005 Perlos lähti enemmistöosakkaaksi muottivalmistusyhtiöön CIM Precision Moulds Ltd:hen. CIMin toiminnot keskitettiin Shenzheniin. Uudet tehtaat Kiinassa Pekingissä ja Guangzhoussa aloittavat toiminnan syksyllä 2006. Vielä uusi tehdas aloittaa Guangzhoussa vuonna 2007. Yhtiön toimisto Hongkongissa toimii asiakaspalvelukeskuksena.
Brasilia [muokkaa]
Vuonna 2003 avattiin tehdas Brasilian Manaukseen.
Ruotsi [muokkaa]
Lundissa on tuotesuunnittelukeskus, jonka päätoimialana ovat antennit.
Intia [muokkaa]
Intian Chennaihin valmistui tehdas alkuvuonna 2007.
Kirjallisuutta [muokkaa]
- Jyrki Vesikansa: Parakin perältä pörssiyhtiöksi. Perloksen historia 1953–2003. Nurmijärvi: Perlos, 2003. ISBN 952-91-5580-8.
Lähteet [muokkaa]
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2006. http://www.perlos.fi
- ↑ a b c Laalo, Kalevi: Nappikaupasta muoviaikaan, 70 vuotta suomalaista muoviteollisuutta, s. 154–159. Hämeenlinna: Muoviyhdistys ry, 1990. ISBN 951-9271-23-6.
- ↑ a b c Kaukopuro, Hanna: Joustava suomalainen työntekijä, jähmeä suomalainen työvoima. Millaisia identiteettejä työntekijälle rakennettiin Perloksen ja UPM:n irtisanomisuutisoinnissa vuosina 2005–2006?, s. 15–16. Sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto, Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos, 2008. Tutkielman verkkoversio (viitattu 5.10.2012).
- ↑ Sanna Alajoki: Perloksen jälkeen – Uutta muovia. Kemia-lehti, , nro 2/2010, s. 6–8. Kempulssi Oy (Suomen Kemian Seura ja Kemianteollisuus ry). Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 5.10.2012.
