Perhetyö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Perhetyö (myös ehkäisevä perhetyö ja ennaltaehkäisevä perhetyö) on perheiden omaa selviytymistä tukevaa ja heidän ongelmatilanteita ennaltaehkäisevää sosiaalipalvelua, joka on suunnattu jokaiselle lapsiperheelle. Se on osa lastensuojelun avohuollon tukitoimia. Perhetyötä myönnetään alle 18-vuotiaiden lasten perheisiin, joissa on tarve tukeen raskausajan loppupuolen tai synnytyksen ajalle, perheen tai vanhemmuuden toimintakyvyn heikentyessä, syrjäytymisen ehkäisemisessä, äkillisessä elämäntilanteen muutoksessa (kriisitilanteet), lastensuojeluhuolissa sekä vanhempien ohjauksessa, tuessa sekä arjen hoidossa ja vahvistamisessa. Palvelun muoto vaihtelee paikkakunnittain ja siinä käytettävät menetelmät vaihtelevat kovasti, jonka vuoksi perhetyön yksiselitteinen määritteleminen on haastavaa.[1][2]

Perhetyön aloittaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perhetyön tarpeen kiireellisyyttä arvioidaan ja sen saamiseen vaikuttaa ensisijaisesti lapsen arjen turvaaminen kun vanhemmalla on alentunut toimintakyky. Arvioitaessa käydään läpi perheen mahdollisuuksia saada muuta palvelua tai apua tilanteessa. Palvelua myönnetään toissijaisesti vanhempien hoitoon liittyvien asiointien ajaksi (mm. lääkäri, terapia tai terveystutkimukset) tai lapsen sairastumisen hoidon ajaksi. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään erilaisten perhettä tukevien ammattiryhmien kanssa. Sosiaalityöntekijä vastaa perhetyön aloittamista, lopettamista ja siihen liittyviin tavoitteisiin koskevasta päätöksenteosta. Lastensuojelullista perhetyötä tarjoaa kuntien lisäksi yksityiset yritykset ja yhdistykset ja se tulee erotella monissa kunnissa perhetyön nimellä kulkevista kodinhoitajan työstä, päivähoidosta ja perheen kotipalvelusta.[1][2]

Perhetyö käytännössä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perhetyö on yleensä yhdistelmä käytännön toimia ja psykososiaalista tukea perheelle. Työskentely tapahtuu tavallisesti perheissä tai sen lähiympäristössä, jolloin perhetyöntekijä antaa apua keskustelemalla ja tukemalla arjen toimintoja auttaen esimerkiksi lastenhoidossa ja kodin päivittäisissä töissä. Perheen vanhemmat voivat saada tukea kasvatuksessa ja lapselle voidaan järjestää toimintaa, joka tukee hänen hyvinvointiaan. Kun perhetyötä tehdään lastensuojelun avohuollon tukitoimena, siitä tulee tehdä päätös ja kirjallinen lausunto asiakassuunnitelmaan tavoitteineen. Kun työskentely aloitetaan, sen tulee olla mahdollisimman tavoitteellista ja siitä tehdään selkeä suunnitelma. Suunnitelma ja sen tavoitteet laaditaan yhdessä perheen kanssa, näin työskentelystä pyritään tekemään motivoivaa ja sitovaa myös perheelle. Työskentelyn kestolle ei ole tiettyjä määräaikoja, sitä on kuitenkin syytä arvioida vuoden jakson jälkeen jos edistymistä tavoitteissa ei ole tapahtunut.[1][2]

Ryhmämuotoinen perhetyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perhetyötä voidaan järjestää myös ryhmämuotoisena, jolloin tarkoituksena on tukea perheitä vertaistuen avulla. Ryhmämuotoinen perhetyö on tarkoitettu perheille, joiden elämäntilanne mahdollistaa ryhmään osallistumisen. Ryhmiin kokoontuvat vaihtelevasti koko perhe tai esimerkiksi yksi vanhempi ja lapsi. Ryhmässä työskentelyssä tuetaan vanhemmuutta ja arjenhallintaa, työskentely voi tapahtua keskustellen tai käytännön toiminnan muodossa. Ryhmämuotoista perhetyötä ohjaavat ammattilaiset ja sitä järjestää joissakin kunnissa muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliitto.[3]

Perhetyöhön hakeutuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perhetyöhön hakeutuminen vaihtelee kunnittain. Useissa kunnissa on oma perhetyön yksikkönsä, joissa työskenteleviin perheohjaajiin tai -työntekijöihin perhe voi ottaa suoraan yhteyttä. Joissakin kunnissa otetaan yhteyttä sosiaaliohjaajaan tai -työntekijään. Palvelujen piirii pääsee yleensä myös perheneuvolan, terveyskeskuksen, psykiatrian poliklinikan, neuvolan, lastensuojelun, päivähähoidon ja vammaispalvelujen kautta.[4][5][6][7]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]