Pergamonin alttari

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pergamon alttari jälleenrakennettuna Berliinin Pergamon-museossa.

Pergamonin alttari on antiikin aikainen alttarirakennus, joka nykyään sijaitsee Berliinin Pergamon-museossa. Alttari oli omistettu Zeulle ja Athenelle, ja sen rakennutti todennäköisesti Pergamonin kuningas Eumenes II 100-luvulla eaa. Saksalaiset tutkivat rakennusta ja siirsivät sen osittain Berliiniin vuonna 1886.[1]

Pergamonin alttari on parhaiten säilyneitä hellenistisen temppeliarkkitehtuurin esimerkkejä.[2] Rakennus on mitoiltaan 36 x 34 metriä ja 16,5 metriä korkea. Rakennus koostui korkeasta sokkelista jonka päällä oli alttaritasanne. Yhdeltä sivulta tasanteelle johtivat portaat. Alttaria ympäröi joonialainen pylväikkö. Alttarin sokkelissa oli gigantomakhiaa esittävä 110 metriä pitkä ja 2,3 metriä korkea reliefifriisi, jossa jumalat ottavat yhteen taistelussa jättiläisten kanssa. Hahmojen ja 16 kuvanveistäjän nimet on merkitty friisien reunoihin. Friisien arvellaan kuvastaneen Pergamonin voittoa vihollisistaan.[1]

Athene ja Nike taistelussa jättiläisiä vastaan.

Alttaritasanteella pylväikön sisäpuolella oli toinen, keskeneräiseksi jäänyt reliefifriisisarja, jossa kuvataan Pergamonin kuningassuvun eli attalidien esi-isän Telefoksen elämää. Tämän friisin pituus on 80 metriä ja korkeus 1,6 metriä.[1]

Maininnat antiikin lähteissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

300-luvulla elänyt Ampelius mainitsee alttarin yhtenä maailman ihmeistä.[1]

Raamatun Ilmestyskirjan viestissä Pergamonin kristityille (Ilm. 2:12-17) mainitaan heidän asuvan ”siellä, missä Saatanalla on valtaistuimensa”; Saatanan valtaistuimen on usein tulkittu tarkoittavan Pergamonin alttaria.[3][4]

Lähde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Paavo Castrén & Leena Pietilä-Castrén: Antiikin käsikirja. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Antiikin käsikirja, hakusana "Pergamonin alttari"
  2. Miettinen, Jukka O.: Tila, kuva, aatteet - Kreikan taide (Luentosarjan oheismateriaali) 5.2.2008. Helsinki: Teatterikorkeakoulu. Viitattu 1.11.2010.
  3. Murto, Esko: Johanneksen ilmestys (PDF) 11.1.2011. Suomen teologinen instituutti. Viitattu 22.10.2011.
  4. Kästner, Ursula: ”Excavation and assembly of the Telephos frieze”, Pergamon: the Telephos frieze from the Great Altar, s. 19. Fine Arts Museums of San Francisco, 1996. ISBN 0-88401-089-9. Luku Googlen kirjat-palvelussa (viitattu 22.10.2011). (englanniksi)