Peltokanankaali

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Peltokanankaali
Barbarea vulgaris1.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Brassicales
Heimo: Ristikukkaiskasvit Brassicaceae
Suku: Kanankaalit Barbarea
Laji: vulgaris
Kaksiosainen nimi
Barbarea vulgaris
Ait.f.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Peltokanankaali Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Peltokanankaali Commonsissa

Peltokanankaali (Barbarea vulgaris) on kaksi- tai monivuotinen, keltakukkainen ristikukkaiskasvi, joka kukkii aikaisin kesällä. Peltokanankaali muistuttaa rantakanankaalia (Barbarea stricta).

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisenä vuonna siemenistä kasvaa lehtiruusuke, toisena vuonna nousee jopa 70 cm korkea varsi, jonka päässä on pienten kirkkaankeltaisen kukkien muodostama terttumainen kukinto. Peltokanankaali kukkii jo touko-kesäkuussa. [1]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peltokanankaalia tavataan lähes koko Euroopassa, osissa Siperiaa, Afrikassa Välimeren rannikolla ja Keski-Afrikassa. Se on yleinen myös suuressa osassa Pohjois-Amerikkaa, jonne se on levinnyt rikkakasvina ihmisen mukana. [2] Suomessa peltokanankaalia esiintyy koko maassa. Etelässä se on hyvin yleinen, mutta Keski- ja Pohjois-Suomessa sen yleisyys vaihtelee paljon paikallisesti.[3]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peltokanankaali kasvaa tienvarsilla ja pelloilla rikkaruohona.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peltokanankaalin nuoria lehtiä voi käyttää salaatissa, se sisältää paljon C-vitamiinia. [4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Yrttitarha.fi
  2. Anderberg, Arne: Barbarea vulgaris (levinneisyyskartta) Den virtuella floran. 1998. Naturhistoriska riksmuseet, Tukholma. Viitattu 4.8.2008. (ruotsiksi)
  3. Lampinen, R. & Lahti, T.: Kasviatlas 2007: kartat (Hakuavain: peltokanankaali) Kasviatlas 2007. 2008. Helsinki: Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Viitattu 4.8.2008.
  4. Tampereen ympäristötieto

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]