Pekka Mäkinen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo autokauppiaasta. Jääkiekkoilijasta kertoo artikkeli Pekka Mäkinen (jääkiekkoilija).

Pekka Mäkinen (19255. tammikuuta 2005) oli autokauppias ja kuorma-autokaupan uranuurtaja Tampereen seudulla. Mäkisen omistama Autotalo Pekka Mäkinen oli 1960-luvulla Pohjoismaiden suurin raskaiden ajoneuvojen myyntiliikekenen mukaan?.

Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkinen joutui keskeyttämään koulunkäyntinsä Tampereen klassillisessa lyseossa kun hänen hevoskauppiaana toiminut isänsä kuoli äkillisesti. Hän jatkoi aluksi isänsä hevoskauppoja mutta siirtyi sitten auto-alalle ja perusti vuonna 1950 ensimmäisen autokauppansa Tampereelle Suvantokatu 9:ään. Liikkeen toiminnan laajentuessa tämä paikka kävi ahtaaksi laajennuksista huolimatta ja vuonna 1966 Mäkinen alkoi rakentaa uutta toimitaloa Viinikan kaupunginosaan Viinikankatu 53:een.

Autokauppiaana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusi toimitalo valmistui vuonna 1969 ja tällöin Autotalo Pekka Mäkinen oli pohjoismaiden suurin kuorma-autoihin erikoistunut autoliikekenen mukaan?. Liike edusti

Liikkeellä oli Tampereella 1969 myös vaihtoautokorjaamo ja kuorma-autonäyttely Hatanpäänvaltatie 30:ssa, käytettyjen henkilöautojen myynti Hatanpäänvaltatie 17:ssa, autohajottamo ja -maalamo Autopala Oy Takahuhdissa sekä kuorma-autojen varasto-alueet Hatanpäänvaltatie 21:ssä (nykyinen Viinikan jätevedenpuhdistamon alue) ja Vihiojantie 8:ssa. Varaosia myytiin myymälästä jossa oli neljä kilometriä pitkät hyllyt. Hyllyissä oli kaikkiaan noin 20.000 nimikettä.

Mäkisen yrityksen toiminta oli laajimmillaan 1970-luvun alussa, jolloin sen palveluksessa oli 150 – 200 henkilöä ja liikkeen varastoissa oli enimmillään yli 1500 vaihto-autoa. Vuonna 1975 Mäkinen menetti Sisun piiriedustuksen. Tästä alkoi Mäkisen liikkeen toiminnan vähittäinen hiipuminen. Liikkeelle jäi kuitenkin suuri määrä 1960-luvulta ja 1970-luvun alusta peräisin olevia vaihtoautoja; autoista suuri osa oli Sisu-kuorma-autoja muun muassa Kontio-Sisuja ja Jyry-Sisuja.

Vuonna 1975 Mäkinen osti Näsijärven rannan tuntumassa Santalahdessa sijainneen OTK:n vuonna 1926 perustetun tulitikkutehtaan kiinteistön. Tästä kiinteistöstä tuli Autotalo Pekka Mäkisen viimeinen toimipiste, jonne siirrettiin vaihtoautoja ja muuta kalustoa toisista toimipisteistä sitä mukaa, kun toiminta niissä päättyi. Vielä 1980-luvun alussa Mäkisellä oli satoja kuorma-autoja varastoituna Hatanpäänvaltatie 17:ssa ja 21:ssä olleille tonteille. Siinä vaiheessa kun Mäkisen liikkeen toiminta siirtyi kokonaan Santalahden kiinteistöön oli kuorma-autoja jäljellä vielä 200–400 kappaletta ja yrityksen palveluksessa oli kolme henkilöä. Viimeisinä vuosina Mäkinen hoiti yritystään yksin.

Loppuaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkisen liikkeestä ja sen vaihtoautoista muodostui ajan mittaan eräänlainen 1960–1970-luvun vaihteeseen pysähtynyt automuseo. Autot olivat alun perin hyväkuntoisia ja Mäkinen maalautti liikkeeseen vaihdossa tulleet kuorma-autot uudelleen ja asennutti niihin uudet renkaat. Vuosien mittaan luonnonvoimat ja varastoalueille tunkeutuneet vandaalit tekivät tuhojaan ulkosäilytyksessä olleille kuorma-autoille. Liikkeen varastoissa oli myös hyllymetreittäin tehdasuusia vara-osia näihin autoihin ja liikkeen arkistosta löytyi muun muassa vanhoja autojen myynti-esitteitä, korjaamokäsikirjoja yms.

Mäkinen omisti Lempäälän Sulkolassa Maakalan tilan jossa hän kasvatti hevosia.

Mäkisen kuoleman jälkeen Santalahden kiinteistön alueella vielä olleet autot on vähitellen joko myyty alan harrastajille tai viety romutettavaksi.

Tikkutehtaan kiinteistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tikkutehtaan kiinteistö on osittain romahtanut ja sen sisältä löytyy yksi suomen merkittävimmistä graffiti -alakulttuurin maalauspaikoista. Talon sisältä voi yhä löytää merkkejä Autotalo Pekka Mäkisen ajasta, mutta esimerkisi ikkunat ja sähköjohdot on jo varastettu. Talon pihaan on rakennettu yksityisin varoin skeittipuisto ja alueesta onkin muodostunut nuorisolle merkittävä[1] harrastus- ja oleskelupaikka. Tikkutehtaan alueella on ollut joitakin tulipaloja[2], mutta rakennuksessa on hädintuskin enää mitään palavaa jäljellä. Alueella on majaillut myös Romaneja[3].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]