Peikkokrotit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Peikkokrotit
Nenäpeikkokrotti (Ogcocephalus nasutus)
Nenäpeikkokrotti (Ogcocephalus nasutus)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Krottikalat Lophiiformes
Heimo: Peikkokrotit
Ogcocephalidae
Jordan, 1895
Suvut[1]
  • Coelophrys
  • Dibranchus
  • Halicmetus
  • Halieutaea
  • Halieutichthys
  • Halieutopsis
  • Malthopsis
  • Ogcocephalus
  • Solocisquama
  • Zalieutes
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Peikkokrotit Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Peikkokrotit Commonsissa

Peikkokrotit (Ogcocephalidae) on krottikaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan kaikista trooppisista valtameristä.

Lajit ja anatomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peikkokrottien heimoon kuuluu 10 sukua ja noin 68 lajia. Kooltaan ne ovat keskikokoisia kaloja ja voivat saavuttaa suurimmillaan noin 25–40 cm:n pituuden ja suurin laji on nenäpeikkokrotti (Ogcocephalus nasutus). Tyypillisiä piirteitä ovat suurikokoinen ja litteä pää ja keskiruumis sekä kuonon sarvimainen nokka, joka voi olla lyhyt tai pitkä. Ensimmäinen selkäevän ruotoon lyhyehkö ja toimii huokutuselimenä. Se tuottaa nestettä, joka mahdollisesti toimii kemiallisena huokuttimena saaliseläimille. Peikkokrottilajien selkäevä ja peäevä ovat lyhyet ja vatsaevät sijaitsevat ennen rintaeviä. Rintaevät sijaitsevat litteähkön ruumiin sivuilla raajamaisten varsien päässä. Heimo kalojen iho on kartiomaisten ja karkeiden suomujen peittämä. Väriltään peikkokrotit ovat tyypillisesti selästään harmaita tai ruskeita ja vatsastaan punaisia tai oransseja. Ruumiissa voi olla tummempia laikkuja tai pilkkuja.[1][2][3][4]

Levinneisyys ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peikkokrottilajeja tavataan lämpimistä vesistä Atlantista, intian valtamerestä ja Tyynestämerestä. Ne elävät riutoilla ja mannerjalustoilla tyypillisesti 1 000–4 000 metrin syvyyde4llä merenpinnasta. Ne ovat mereisiä lajeja, mutta toisinaan niitä on tavattu myös murtovesistä ja joista. Heimon kalat ovat melko huonoja uimaan ja liikkuvat pohjalla ikään kuin kävellen vatsa- ja rintaeviensä avulla. Peikkokrottilajien ravintoa ovat selkärangattomat elläimet, kuten simpukat ja muut nilviäiset ja madot. Toisinaan ne syövät myls pieniä kaloja.[1][2][3][4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Nelson, Joseph S.: Fishes of the world, s. 254. Chichester: John Wiley and Sons, 2006. ISBN 978-0-471-25031-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 07.11.2012). (englanniksi)
  2. a b Family Ogcocephalidae (peilipalvelin) FishBase. R. Froese ja D. Pauly (toim.). Viitattu 4.11.2012. (englanniksi)
  3. a b Family Ogcocephalidae (PDF) FAO. Viitattu 07.11.2012. (englanniksi)
  4. a b Theodore W. Pietsch: Ogcocephalidae Tree of Life web project. Viitattu 04.11.2012. (englanniksi)
Tämä kaloihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.