Peikkohai
| Peikkohait Peikkohai |
||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Mitsukurina owstoni Jordan, 1898 |
||||||||||||||||||||
| Peikkohain levinneisyys | ||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
| |
Peikkohai, vanhalta nimeltään kärsähai, (Mitsukurina owstoni, aiemmin Scapanorhynchus owstoni) on hidasliikkeinen syvän meren rustokala. Sillä on ulostyöntyvät leuat, pitkä kapea ja litteä kuono ja pehmeä, vaaleanpunertavan harmaa iho. Päässä on pitkä ja terävä uloke. Laji kasvaa noin kolmen metrin pituiseksi. Laji on peikkohaiden heimon (Mitsukurinidae) ainoa edustaja. Peikkohaiden luultiin kuolleen sukupuuttoon jo 100 miljoonaa vuotta sitten, kunnes ensimmäinen elävä yksilö saatiin saaliiksi Japanissa vuonna 1898.[2]
Sisällysluettelo |
Levinneisyys [muokkaa]
Peikkohaita tavataan kaikilla valtamerillä. Ne viihtyvät syvällä ja niitä on tavattu yli kilometrin syvyydessä.
Ravinto [muokkaa]
Peikkohait saalistavat kaloja, mutta hitaina uimareina ne eivät aja saalistaan takaa, vaan odottavat sen tulevan kyllin lähelle, jolloin ne avaavat suunsa nopeasti ammolleen ja imaisevat saaliin suuhunsa.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Mitsukurina owstoni IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ Gamlin, Linda: Syvyyksien salaisuudet, s. 35. Suom. Sevelius, Ilona. Helsinki: Oy Valitut Palat - Reader's Digest Ab, 1997. ISBN 951-584-191-7.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Mitsukurina owstoni (peilipalvelin) FishBase. R. Froese ja D. Pauly (toim.). (englanniksi)
- Species in the genus Mitsukurina. W.N. Eschmeyer ja R. Fricke (toim.): Catalog of Fishes electronic version. California Academy of Sciences. (englanniksi)
- Family Mitsukurinidae FishBase. R. Froese ja D. Pauly (toim.). (englanniksi)
Sivulta puuttuu