Pavlodar

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pavlodar
(Павлодар)
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna

Pavlodar

Koordinaatit: 52°18′N, 76°57′EKoordinaatit: 52°18′N, 76°57′E

Valtio Kazakstan
Alue Pavlodarin alue
Perustettu 1720[1]
Kaupungiksi 1861[1]
Väkiluku (2012)  ([2]) 322 305
Aikavyöhyke UTC+6
Postinumero 140000–140017
Suuntanumero(t) +7 7182

Pavlodar (kazakiksi Павлодар, ven. Павлодар) on Kazakstanin koillisosassa Pavlodarin alueella, Irtyšin varrella sijaitseva maan 7. suurin kaupunki.[1][3] Kaupungin väkiluvuksi arvioitiin 322 305 vuoden 2012 alussa. Aluehallinnollisesti kaupunki on Pavlodarin alueen alainen.[2]

Väestön kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 329 681 (1989[4])
  • 300 503 (1999[5])
  • 317 289 (2009[5])
  • 322 305 (2012,[2] arvio)

Historia ja nykypäivä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikkakunnalle perustettiin vuonna 1720 Irtyšin jokiasema nimellä Korjakovski, linnoitetulla varustuksella turvattiin suolantoimituksia lähistön suolajärveltä. Vuonna 1860 paikalliset kauppiaat pyysivät kaupungin perustamista ja sen nimeämistä tsaari Aleksanteri II:n pojan mukaan Pavlodariksi. Pyyntöön suostuttiin ja vuonna 1861 perustettiin Pavlodarin kaupunki.[1]

Kaupungissa annetaan yliopisto-opetusta teollisuuden ja opettajankoulutuksen alalla. Petrokemian ja rakennusteollisuutta, alumiinitehdas, traktorien valmistusta, metallipajoja. Teatteri, kotiseutumuseo, taidemuseo ja lasten rautatie.[1]

Kaupungin kautta kulkee eurooppatie E127 ja Kazakstanin pääkaupunki Astanasta itään vievä päärata. Kaupungissa on merkittävä rautatieasema. Venäjän rajalle on alle 140 kilometriä. Pavlodarissa on lentoasema ja jokisatama Irtyšin varrella.[6][3][1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Pavlodar (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2006) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan Pavlodar-artikkelien nettiversio. Viitattu 2013-04-16. (venäjäksi)
  2. a b c ҚАЗАҚСТАННЫҢ ДЕМОГРАФИЯЛЫҚ ЖЫЛНАМАЛЫҒЫ - ДЕМОГРАФИЧЕСКИЙ ЕЖЕГОДНИК КАЗАХСТАНА (pdf) (Kazakstanin väestötilasto 1.1.2012, kaupunkien asukasluvut taulukossa 3.3–3.5 sivuilla 24–26/608) 2012. Қазақстан Республикасы Статистика агенттігі, www.stat.gov.kz. Viitattu 2013-04-16. (kazakiksi)
  3. a b Glavnyi redaktor V.H. Peihvasser.: Novyi Atlas avtomobilnyh dorog 2006-2007. Rossija - Strany CNF - Pribaltika. 1:750 000 i 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Tribum, 220053, Minsk, Valko-Venäjä: . ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
  4. Protsessy urbanizantsii v Kazahstane v postsovetski period i ih demografitšeskaja sosravljuštšaja demoscope.ru. Viitattu 2013-04-17. (venäjäksi)
  5. a b Portret goroda. Itogi Natsionalnoi perepisi naselenija Respubliki Kazahstan 2009 goda. (pdf) (Kaupunkien muotokuva. Kazakstanin väestönlaskenta 2009.) 2011. Astana: Agenstvo Respubliki Kazahstan po statistike, www.stat.gov.kz. Viitattu 2013-04-17. (venäjäksi)
  6. Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva.. Venäjän ja CIS-maiden rautatiekartta. FGUP "Omskaja kartogrsfitšeskaja fabrika: , 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]