Pavel Bažov

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pavel Bažov
Pavel Bažov vuonna 1911
Pavel Bažov vuonna 1911
Henkilötiedot
Koko nimi Pavel Petrovitš Bažov
Syntynyt1879
Jekaterinburgin lähellä, Venäjä
Kuollut1950 (70–71 vuotta)
Sverdlovsk, Neuvostoliitto
Kansalaisuus Neuvostoliitto
Ammatti kirjailija
Kirjailija
Äidinkielivenäjä
Tuotannon kielivenäjä
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Pavel Petrovitš Bažov (ven. Па́вел Петро́вич Бажо́в, 27. tammikuuta (J: 15. tammikuuta) 1878 Sysertin tehdas Jekaterinburgin lähellä – 3. joulukuuta 1950 Moskova[1]) oli venäläinen neuvostokirjailija.

Pavel Bažov syntyi vuorityöläisen perheeseen, valmistui Permin pappisseminaarista ja työskenteli opettajana. Jo nuorena hän kiinnostui Uralin kaivos- ja metallityöläisten suullisesta kansanperinteestä.[2] Vuonna 1918 Bažov liittyi vapaaehtoisena puna-armeijaan, toimi puoluetehtävissä, toimitti sanomalehteä ja johti paikallista kansanvalistusosastoa.[3]

Bažovin pääteos on Uralin vuorityöläisten kansanperinteeseen perustuva satukokoelma Malakiittilipas (Malahitovaja škatulka), jonka ensimmäinen laitos ilmestyi vuonna 1939.[4] Vuonna 1943 kirjailija sai siitä Stalin-palkinnon.[5] Bažovin satuihin perustuu Aleksandr Ptuškon elokuva Kivinen kukka (Kamennyi tsvetok, 1946), jossa Bažov oli myös käsikirjoittajana,[6] samoin Sergei Prokofjevin baletti Skaz o kamennom tsvetke (1954) ja Kirill Moltšanovin samanniminen ooppera. Kirjailijan teokset ovat innoittaneet myös taidemaalareita ja kuvanveistäjiä.[7]

Kirjailija toimi Neuvostoliiton korkeimman neuvoston kansanedustajana. Hänet on palkittu Leninin kunniamerkillä.[7]

Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hopeakavio (Serebrjanoe kopyttse). Suom. Vuokko Ahveninen. Petroskoi: Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1955.
  • Ural-vuorten tarinoita (Uralskie skazy). Suom. Tauno Haapalainen. Petroskoi: Karjalan ASNT:n valtion kustannusliike, 1957.
  • Malakiittilipas: Ural-vuorten tarinoita (Malahitovaja škatulka). Suom. Vuokko Ahveninen, Tauno Haapalainen ja Marja-Leena Raunio. Moskova: Raduga, 1984.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kratkaja literaturnaja entsiklopedija Fundamentalnaja elektronnaja biblioteka Russkaja literatura i folklor. Viitattu 28.12.2020.
  2. Russkije pisateli, XX vek. Biobibliografitšeski slovar. Tšast 1, s. 122. Moskva: Prosveštšenije, 1998. ISBN 5-09-006993-X. (venäjäksi)
  3. Andrejev, Juri: 111 neuvostovenäläistä kirjailijaa, s. 168. Espoo: Weilin+Göös, 1988. ISBN 951-35-3014-0.
  4. Russkije pisateli, XX vek. Biobibliografitšeski slovar. Tšast 1, s. 123–124. Moskva: Prosveštšenije, 1998. ISBN 5-09-006993-X. (venäjäksi)
  5. Kasack, Wolfgang: Entsiklopeditšeski slovar russkoi literatury s 1917 goda, s. 77. London: Overseas Publications Interchange, 1988. ISBN 0-903868-73-3. (venäjäksi)
  6. Kamennyi tsvetok Elonet.
  7. a b Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 2, s. 521. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1970. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]