Paul Emil Forsman
Paul Emil Forsman (3. kesäkuuta 1826 Kuopio – 11. kesäkuuta 1906 Hyvinkää[1]) oli suomalainen senaattori ja Viipurin hovioikeuden presidentti.
Forsmanin vanhemmat olivat Vaasan hovioikeuden presidentti Johan William Forsman (1788–1883) ja Elisabet Charlotta Böcker. Hän kävi Helsingin yksityislyseota 1838–1842, pääsi ylioppilaaksi 1844 yksityistodistuksella ja suoritti Helsingin yliopistossa tuomarintutkinnon 1848. Forsman sai varatuomarin arvon 1851.
Forsman oli Viipurin hovioikeudessa kanslistina 1856–1858, aktuaarina 1858–1859, notaarina 1859–1862, varakanneviskaalina 1862–1864, apujäsenenä 1863–1867, sihteerinä 1864–1867, asessorina 1867–1869 ja hovioikeudenneuvoksena 1869–1875. Hän oli Suomen senaatin oikeusosastolla senaattorina 1875–1887 ja sen jälkeen Viipurin hovioikeuden presidenttinä 1887–1902.
Forsman oli naimisissa 1855–1883 Emma Sofia Viktorina Kuhlströmin (k. 1883) kanssa. Heidän poikansa oli Viipurin hovioikeuden hovioikeudenneuvos ja valtiopäivämies Arthur William Forsman.[1][2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Paul Emil Forsman. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 5.7.2015.
- ↑ Kuka kukin oli 1961, Wikiaineisto
|
