Pastis

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pullo pastista ja kaksi lasia vedellä laimennettua juomaa.

Pastis on ranskalainen anisviina. Suosituimpia merkkejä ovat pariisilaistyyppinen Pernod sekä Ricard ja Pastis 51, jotka edustavat marseillelaista tyyppiä. Tarjoiltaessa pastikseen perinteisesti sekoitetaan vettä, jolloin se muuttuu valkoiseksi ja läpikuultamattomaksi. Syynä on anisöljyn veteen liukenemattoman ainesosan anetolin sakeneminen. Keskimääräinen alkoholipitoisuus on 40–45 tilavuusprosenttia. Juoman sakeneminen kertoo anisviinoissa aina paremmasta laadusta. Heikompitasoisissa juomissa sakenemista ei tapahdu.

Etenkin Etelä-Ranskassa ja Korsikalla pastis on kesäinen, kuumina iltapäivinä viilentävä juoma. Yhteen lasilliseen voi lisätä lasin tyhjetessä aina lisää vettä, jolloin juoma ei juuri humalluta, mutta viilentää ja piristää. Vaihtoehtoisesti lasin tyhjentyessä lasiin voi lisätä pastista, jolloin juoma ei niinkään viilennä tai piristä, mutta humalluttaa.

Klassinen pastis valmistetaan liottamalla, joten sen maku on suoraviivaisempi kuin hienostuneemman Pernod'n, joka valmistetaan tislaamalla. Pastiksessa käytetään makuaineina anetolin lisäksi fenkolia (vihreä anis), lakritsia ja useita yrttejä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pastis kehitettiin korvaavaksi juomaksi absintille, joka kiellettiin terveydellisin perustein Ranskassa 1915. Ensimmäisen kaupallisen pastiksen toi markkinoille Ricard-yhtiö vuonna 1932. Juoman nimi tulee ranskan jäljitelmää tai mukaelmaa tarkoittavasta sanasta pastiche (ks. pastissi). Ricardin Pastis on maailman myydyin anisviina ja kolmanneksi myydyin viina.lähde?

Tarjoilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pastis tarjotaan useimmiten veden kanssa joko valmiiksi laimennettuna tai vesilasin kanssa, jolloin juoja voi itse määrittää laimennussuhteen. Juomasta on kehitetty myös juomasekoituksia.

Mauresque: Pastista ja manteliruususiirappia (orgeat). Perroquet: Pastista ja vihreää minttusiirappia. Tomate: Pastista ja Grenadiinia. Chornichon: Pastista banaanisiirapilla. Kuolema iltapäivällä: Pastista ja shampanjaa.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kuokkanen, Juha & Rohkea, Antero: Väkevät alkoholijuomat. 11. korj. p.. Helsinki: Restamark, 2010. ISBN 978-951-9185-73-6.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä ruokaan, juomiin, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.