Partikulaari

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Partikulaari eli yksilöolio tarkoittaa metafysiikassa universaalin eli yleiskäsitteen yksittäistä ilmentymää.[1] Esimerkiksi jokainen yksittäinen omena on omenan universaalin (tyypin, luonnollisen luokan, idean tms.) ilmentymä, ja Sokrates on ihmisen universaalin ilmentymä.

Muun muassa P. F. Strawson on tehnyt eron partikulaarien ja yksilöiden välille määrittelemällä partikulaarin identiteetin omaavaksi aika-avaruudessa sijaitsevaksi yksilöksi. Seurauksena kaikki partikulaarit ovat yksilöitä, mutta kaikki yksilöt eivät ole partikulaareja. Ei-partikulaarisia yksilöitä ovat hänen mukaansa mm. ominaisuudet, luvut, väittämät ja tosiasiat.[1]

Yksittäinen partikulaari voi olla yhtä aikaa ilmentymä monesta universaalista. Esimerkiksi Sokrates on paitsi ihmisen myös filosofin ja tylppänenäisen ilmentymä. Partikulaarit voivat olla joko konkreettisia, kuten omena, tai abstrakteja, kuten esimerkiksi matemaattinen joukko. Joskus jälkimmäisten tapauksessa puhutaan kuitenkin erikseen abstrakteista partikulaareista.[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Lowe, E. J.: "Particulars and non-particulars". Teoksessa Honderich, Ted (toim.): The Oxford Companion to Philosophy. New edition. Oxford University Press, 2005. ISBN 0-19-926479-1.
Tämä filosofiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.