Paphiopedilum spicerianum

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Paphiopedilum spicerianum
Paphiopedilum spicerianum
Paphiopedilum spicerianum
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Asparagales
Heimo: Kämmekkäkasvit Orchidaceae
Alaheimo: Tikankonttikasvit Cypripedioideae
Tribus: Cypripedieae
Alatribus: Paphiopedilinae
Suku: Venuksenkengät Paphiopedilum
Laji: spicerianum
Kaksiosainen nimi
Paphiopedilum spicerianum
(Masters & Moore) Pfitzer[1]
Muodot
  • fma. immaculatum (Braem 1999)[1]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Paphiopedilum spicerianum Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Paphiopedilum spicerianum Commonsissa

Paphiopedilum spicerianum on itäaasialainen venuksenkenkiin kuuluva kämmekkälaji.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

P. spicerianumin kuvasivat Masters ja T. Moore vuonna 1879 julkaisussa Gardener's Chronicle. Laji nimettiin sitä ensi kerran Euroopassa kukittaneiden herra ja Lady Spicerin mukaan.[1]

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

P. spicerianum on pienehkö venuksenkenkä. 15-30 cm pitkiä ja 3-6 cm leveitä lehtiä on neljästä viiteen kappaletta. Väritys on päältä kiiltävä tummanvihreä, alta tyvestä violettipilkullinen. Kukkavana on 8-22 cm pitkä, lyhyen ja pehmeän nukan harvakseltaan peittämä. Kukkavanan kärkeen kehittyy yksi, harvoin kaksi kukkaa. Kukka on 5-7 cm leveä. Laji kukkii toukokuusta kesäkuuhun.[1]

Elinympäristö ja hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

P. spicerianum kasvaa puolivarjossa kalkkipitoisten kallioniemekkeiden painaumissa jokien lähistöllä 300-1300 metrin korkeudella. Lajin luontainen levinneisyysalue sijoittuu itäisimpään Intiaan ja Pohjois-Myanmariin. Alueen lämpötila vaihtelee 13 ja 24 celsiusasteen välillä. Ilmasto on talvisin kuiva, kesäisin kostea.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Stephen Manza: Paphiopedilum spicerianum (Masters & Moore) Pfitzer Viitattu 30. joulukuu 2011.