Panzerkampfwagen 35(t)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Panzerkampfwagen 35(t)
Panzerkampfwagen 35(t)
Panzerkampfwagen 35(t)
Valmistushistoria
Valmistusmaa  Tšekkoslovakia
Tekniset tiedot
Pituus
– putki edessä 4,90 m
– pelkkä runko 4,90 m
Leveys 2,16 m
Korkeus 2,20 m
Taistelupaino 11 t
Maksiminopeus
– tiellä 34 km/h
– maastossa noin 20 km/h
Toimintasäde 193 km (tiellä)
Pääase Škoda 37 mm malli 1934 tykki
Muu aseistus 2 × 7,92 mm konekivääriä
Panssarointi 12–25 mm
Moottori Škoda T11 bensiini
– hevosvoimat 120 hv
– kilowattia 90 kW
Miehistö 4

Panzerkampfwagen 35(t) oli tšekkoslovakialainen kevyt panssarivaunu, jota Saksan armeija käytti toisen maailmansodan aikana. Tšekkoslovakian armeijassa vaunu tunnettiin nimellä LT vz.35. Saksalaisessa nimessä liite ”(t)” tarkoitti tšekkiläistä. Vaunu oli suunniteltu 1930-luvulla Tšekkoslovakian armeijalle. Natsi-Saksan ottaessa Tšekkoslovakian haltuunsa, se sai haltuunsa Tšekkoslovakian armeijan vaunut ja Škodan tehtaan tuotannon.[1]

Vaunussa oli niitattu panssarointi, kahden miehen torni ja Škodan 120 hevosvoiman T11-moottori takana. Pääaseena oli Škodan 37,2 millimetrin vz. 34 -tykki, jota käytti vaunun johtaja. Lisänä oli 7,92 millimetrin konekivääri tykin suuntaisesti. Toinen miehistön jäsen tornissa toimi lataajana ja radistina. Ajaja istui rungossa oikealla ja hänen vasemmalla puolellaan konekivääriampuja, joka käytti rungon konekivääriä.

Noin 300 LT-35-vaunua oli tuotettu Tšekkoslovakian armeijalle ja 126 Romanialle Škoda R-2 -nimellä. Tšekkoslovakian armeija tilasi ensimmäiset S-11a-prototyypit lokakuussa 1934 ja kiirehti tuotannon aloittamista havaituista ongelmista huolimatta. Vuonna 1937 se oli Tšekkoslovakian armeijan pääasiallinen vaunu. Omaisuuksiltaan se vastasi muiden Euroopan maiden panssarivaunuja. Mainetta se keräsi lähinnä teknisistä ongelmistaan, ja sitä pidettiin väliaikaisratkaisuna LT-38-malliin siirryttäessä. Tuotanto jatkui Saksan miehittäessä Tšekkoslovakian, ja Wehrmachtille toimitettiin 219 vaunua lisää saaliiksi saatujen lisäksi. Sodan alkuvaiheissa vaunu oli hyvä kevyt panssarivaunu, jossa oli hyvä tykki ja panssarointi.

Saksan 6. panssaridivisioona oli varustettu Puolan kampanjan alussa Panzer 35(t) -vaunuin, ja ne olivat käytössä Ranskan valloituksen aikana ja Operaatio Barbarossan alussa, jossa ne olivat jo vanhentuneita.[1] Bulgaria osti ennen sotaa 126 A-3-tykillä ja kymmenen parannetulla A-7-tykillä vuonna 1940. Osasta rakennettiin panssarintuhoajia 76 millimetrin tykillä. Slovakian armeija käytti Saksan liittolaisena itärintamalla 79 vaunua. Lopulta tykinvetäjiksi muutettujen vaunujen torneja käytettiin linnoitteina Tanskan rannikolla ja Korsikalla.

Mallit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • S-11a – prototyyppi
  • LT-35 (LT vz. 35) – Tšekkoslovakian perusmalli (37 mm A-3-tykki)
  • LT35 (A-7-tykki) – vientimalli paremmalla 37 mm A-7-tykillä
  • Panzerkampfwagen 35(t) – LT-35:n saksalainen nimitys
  • Panzerbefehlswagen 35(t) – saksalainen komentovaunu
  • Mörserzugmittel 35(t) – saksalainen panssaroitu traktori
  • T-11 – alkuperäismallin nimitys Bulgariassa (A-3- ja A-7-tykit)
  • Škoda R2 – LT-35:n romanialainen nimitys
  • TACAM R-2 – romanialainen panssarintuhoaja R-2 (LT-35) rungolla ja neuvostoliittolaisella sotasaalistykillä, 20 kpl.
  • T22 – suurempi prototyyppi, jota Unkarissa tuotettiin Turanina.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Panzerkampfwagen 35(t) Tank Encyclopedia. Viitattu 14.11.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]