Paluumuutto
Paluumuutto tarkoittaa henkilön muuttamista takaisin omaan tai esivanhempiensa kotimaahan tai kotiseudulle.[1]
Paluumuuttajiksi ei lasketa sellaisia kausisiirtolaisia, jotka liikkuvat kahden maan välillä työn perässä, eikä kotimaahansa palautettuja pakolaisia.[2]
Maailmanlaajuisesti paluumuuton suorittaa arviolta jopa 25–30 prosenttia kaikista siirtolaisista. Paluumuuttoa ei tilastoida kaikissa maissa, joten sitä tutkitaan esimerkiksi väestönlaskentojen, väestörekisterien, matkustajaluetteloiden, elämäkertojen, kirjeiden, päiväkirjojen ja haastattelujen avulla.[2]
Paluumuutolle voi olla useita syitä. Henkilö voi palata ulkomailta kotimaahan esimerkiksi töiden loppuessa tai eläkkeelle. Vanha kotimaa on saattanut alkaa tarjota koulutetulle asiantuntijalle parempia työmahdollisuuksia tai elintasoa kuin aikaisemmin. Paluumuuttaja on usein säilyttänyt uudessa maassaankin vanhan maan kansalaisuuden, joskus kaksoiskansalaisuuden muodossa, tai asunnon kotimaassa.[2]
Kotimaahan paluun voi tehdä houkuttelevaksi esimerkiksi perhesuhteet, tyytymättömyys oloihin uudessa maassa, velvoitteet sukulaisia kohtaan, uskollisuus kotimaalle tai isänmaallisuus, usko parempiin mahdollisuuksiin kotimaassa, tai nostalgia. Paluumuuttajaa voi estää palaamasta esimerkiksi avioliitto ja lapset uudessa maassa, tai vanhan kotimaan huonontuneet olosuhteet. Jotkut palaavat vasta, kun olot vanhassa kotimaassa ovat vapautuneet tarpeeksi.[2]
Italialaisen sosiologin Francesco Cerasen luokittelun mukaan paluumuuttajia on neljää tyyppiä. ”Epäonnistunut” paluumuuttaja ei ole löytänyt töitä ulkomailta tai onnistunut sopeutumaan sinne. ”Konservatiivinen” paluumuuttaja oli ulkomailla suunnitellusti vain tietyn ajan ansaitsemassa rahaa tai opiskelemassa. ”Innovatiivinen” paluumuuttaja muuttaa takaisin kotimaahan suunnitelmiensa vastaisesti, koska poliittiset, taloudelliset tai yhteiskunnalliset olosuhteet ovat muuttuneet jommassa kummassa maassa. Tällaiset paluumuuttajat ovat joskus korkeasti koulutettuja asiantuntijoita, joilla voi olla suuri vaikutus kotimaassaan. Neljäs paluumuuttajien ryhmä ovat eläköityneet paluumuuttajat, jotka palaavat kotimaahansa, koska siellä on halpaa elää.[2]
Paluumuuttajilla voi olla merkittäviä vaikutuksia kotimaansa yhteiskunnassa, taloudessa ja politiikassa. He tuovat säästönsä ja ammattitaitonsa mukanaan, ja jo ennen paluuta he ovat saattaneet lähettää kotimaahansa säännöllisesti rahaa. Paluumuuttajat tuovat mukanaan myös uudenlaisia kulttuurillisia tapoja ja kulutustottumuksia, jotka voivat levitä koko yhteiskuntaan.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ paluumuutto. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
- ↑ a b c d e f Sills, Stephen J. (toim. Schaefer, Richart T.): ”Return migration”, Encyclopedia of Race, Ethnicity, and Society, s. 1158–1159. Sage Publications, 2008. ISBN 978-1-4129-2694-2.