Palo Alton taistelu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Palo Alton taistelu
Osa Meksikon–Yhdysvaltain sotaa
Carl Nebelin maalaus Palo Alton taistelusta
Carl Nebelin maalaus Palo Alton taistelusta
Päivämäärä:

8. toukokuuta 1846

Paikka:

lähellä Brownsvilleä,
(Texas, Yhdysvallat)

Lopputulos:

Yhdysvaltain voitto

Osapuolet

US flag 28 stars.svg Yhdysvallat

Meksikon lippu Meksiko

Komentajat

US flag 28 stars.svg Zachary Taylor

Meksikon lippu Mariano Arista

Vahvuudet

2 200 sotilasta

6 000 sotilasta

Tappiot

alle 10 kaatunutta
n. 40 haavoittunutta

400–700 miehen kokonaistappiot

Taistelun kartta

Palo Alton taistelu käytiin Meksikon–Yhdysvaltain sodan aikana 8. toukokuuta 1846. Taistelussa kenraali Zachary Taylorin johtamat yhdysvaltalaiset joukot voittivat kenraali Mariano Aristan johtaman meksikolaisen armeijan. Taistelu oli sodan ensimmäinen iso taistelu.

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kenraali Zachary Taylorin johtama 3 500 miehen armeija sai helmikuussa 1846 tehtäväkseen edetä Port Isabeliin, joka sijaitsi Rio Granden suun lähistöllä. Armeijan tehtävänä oli suojata Yhdysvaltain etelärajaa. Taylor perusti armeijansa huoltokeskuksen Port Isabeliin, jonka jälkeen hän eteni 45 kilometriä Rio Grandea ylös ja rakennutti joen pohjoisrannalle linnoitetut asemat, jotka saivat nimen Fort Texas. Tykistö saattoi tulittaa asemista joen vastarannalla olevaa Matamorosin kaupunkia. Tässä vaiheessa joen etelärannalle saapui kenraali Pedro de Ampudian komentama 6 000 miehen meksikolaisarmeija.[1]

Ampudia lähetti Taylorille 12. huhtikuuta viestin, jossa hän ilmoitti yhdysvaltalaisarmeijan olevan Meksikon alueella. Hän uhkasi sotatoimilla ja vaati Tayloria vetäytymään Nueces-joelle. Taylor kieltäytyi ja armeijat valmistautuivat taisteluun. Huhtikuun puolessa välissä meksikolaiset joukot kahakoivat yhdysvaltalaisten kanssa Rio Granden pohjoispuolella. Yhdysvaltalaiset kärsivät yhteenotossa 16 miehen kokonaistappiot. Kenraali Mariano Arista korvasi kiivaan Ampudian meksikolaisten komentajana 24. huhtikuuta. Tämän jälkeen jännite väheni muutaman päivän ajaksi.[1]

Meksikon 4 000 miehen vahvuinen armeija ylitti Rio Granden 30. huhtikuuta. Armeijan tavoitteena oli katkaista Taylorin armeijan yhteydet rannikolle Port Isabeliin. Vastauksena Taylor jätti Fort Texasiin vähän joukkoja ja johti kiireesti pääosan armeijastaan Port Isabeliin. Armeija eteni 45 kilometrin matkan nopeasti 20 tunnissa, jonka jälkeen Taylor komensi joukot linnoittamaan Port Isabelin ympäristön. Tässä vaiheessa Arista käski Ampudian hyökätä Fort Texasin linnoitteita vastaan. Kun Taylor sai tiedon, että Fort Texasia piiritettiin, hän päätti lähteä vapauttamaan piiritettyjä.[1]

Taistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taylorin johtama yhdysvaltalaisarmeija lähti 7. toukokuuta vapauttamaan Fort Texasin piiritystä. Armeija eteni pitkin Matamorosin tietä, jonka poikki Arista asetti joukkonsa noin puolentoista kilometrin levyiseen puolustuslinjaan Palo Alton harjanteelle. Arista käski Ampudian keskeyttää Fort Texasin piiritys ja liittyä Aristan armeijaan. Meksikolaisilla oli yhteensä noin 6 000 miestä. Aristan linjan vasen pää oli tuettu suohon ja oikea metsäiseen kukkulaan. Aristalla oli kummallakin siivellä ratsuväkeä ja keskellä jalkaväkeä ja tykistöä.[1]

Taylorin armeija eteni aamulla 8. toukokuuta Matamorosin tietä noin puolen toista kilometrin päähän meksikolaisten taistelulinjasta. Yhdysvaltain armeijan vahvuus oli 2 200 miestä, jotka olivat vakinaista väkeä, lukuun ottamatta Texas Rangersia. Taylor asetti joukkonsa taistelujärjestykseen, jossa ongelmaksi muodostui 300 vaunun kuormaston suojaaminen. Taylor jätti kuormaston suojaksi tykistöpatterin ja rakuuna-eskadroonan. Taylorin taistelulinjan keskellä oli Matamorosin tie, jolle hän asetti 18-naulaisia tykkejä. Niiden kummallakin puolella oli kaksi jalkaväkirykmenttiä ja yksi kevyt, nopeasti liikkuva tykistöpatteri. Näitä kevyitä pattereita pidettiin Yhdysvaltain armeijan parhammistona.[1]

Meksikon tykistö aloitti ampumisen kello kaksi iltapäivällä kaukaa, kun Taylorin joukkojen järjestely oli vielä kesken. Yhdysvaltain tykistö vastasi tuleen. Se ampui kahdeksan laukasta meksikolaisten yhtä kohti ja Aristan jalkaväen taistelukyky alkoi huonontoa. Tämän vuoksi Arista käski ratsuväkensä hyökätä Taylorin oikeaa siipeä vastaan. Oikealla siivellä ollut majuri Samuel Ringgoldin kevyt patteri kuitenkin torjui hyökkäyksen ja meksikolaiset kärsivät raskaat tappiot. Tämän jälkeen Arista käski oikean siipensä ratsuväen hyökätä yhdysvaltalaisten vasenta siipeä ja kuormastoa vastaan. Tulos oli sama: hyökkäys torjuttiin ja vasemman siiven kevyt patteri aiheutti hyökkääjille raskaat tappiot.[1]

Hyökkäysten epäonnistuttua Arista käski armeijansa perääntymään taistelusta. Meksikolaisten perääntymistä suojasi tykistötulesta syttyneen palavan preerian sankka savu. Meksikolaisia haavoittuneita menehtyi preeriapalon liekkeihin.[1]

Seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltalaisten tappiot taistelussa olivat alle kymmenen kaatunutta ja noin 40 haavoittunutta. Meksikolaisten kokonaistappioiden arvioitiin olleen 400 ja 700 miehen välissä. Taistelun jälkeen Arista vetäytyi uusiin asemiin Rio Granden rantaan. Näissä asemissa hän kärsi tappion Resaca de la Palman taistelussa 9. toukokuuta. Tämän jälkeen Taylor eteni armeijansa kanssa Rio Grandea sisämaahan, jossa käytiin Monterreyn taistelu syyskuun lopulla.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meed, Douglas V: The Mexican War 1846–1848. Oxford: Osprey Publishing, 2002. ISBN 1-84176-472-8.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h Meed 2002: 26–31.