Palmulainen
| Palmulainen | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Dulus dominicus (Linnaeus, 1766) |
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Palmulainen Wikispeciesissä |
Palmulainen (Dulus dominicus) on omaan heimoonsa kuuluva varpuslintu. Palmulainen on luokiteltu elinvoimaiseksi, eikä määrän oleteta vähenevän yli 30 % seuraavaan 10 vuoteen.[1] Palmulainen luokitellaan toisinaan tilhien heimoon, vaikkakin nykyään yleisempi käsitys on se, että palmulainen kuuluu omaan heimoonsa ja sukuunsa, joiden ainoa laji se on. Palmulainen on Dominikaanisen tasavallan kansallislintu.[2]
Sisällysluettelo |
Koko ja ulkonäkö [muokkaa]
Palmulaisen pituus on noin 20 cm. Palmulainen muistuttaa rakenteeltaan kuhankeittäjiä, mutta sen väritys on ruskehtava, ja sillä on voimakkaita tummanruskeita viiruja.[2] Palmulaisten höyhenpeite ei ole silkkinen, kuten tilhillä. Palmulaiset ovat hyvin sosiaalisia ja liikkuvat hyvin tiiviinä parvina.
Levinneisyys [muokkaa]
Lajia tavataan ainoastaan Haitin saarella Dominikaanisessa tasavallassa ja Haitissa. Palmulaisten elinalueen laajuus on noin 75 000 km².[1]
Elinympäristö [muokkaa]
Palmulaista tavataan avoimilla alueilla, joissa on vähän puita. Sitä tavataan pääosin alankojen palmusavanneilta, mutta se sopeutuu myös kaupunkien puistoihin ja puutarhoihin.
Lisääntyminen [muokkaa]
Palmulaiset rakentavat lähes kaksi metriä leveän ja yli metrin korkean pesän palmunoksista. Pesää rakentaa yleensä 14 yksilöä, jotka jakavat pesän 7 osaan. Pesiessään samassa pesässä vaaran huomaaminen on helpompaa, kun tarkkailijoita on enemmän. Palmulaiset laajentavat joka vuosi pesäänsä, kunnes se voi lopulta olla jopa kaksinkertainen alkuperäiseen nähden.[2]
Pesintä tapahtuu maalis-kesäkuussa. Pesä on yleensä palmussa, erityisesti Roystonea-suvun palmuissa. Jos sopivaa palmua ei ole tarjolla, voi pesä sijaita myös muussa puussa tai vaikkapa puhelinpylväässä. Valmiissa yhteispesässä voi olla jopa 30 erillistä asuntoa, joissa on oma sisäänkäynti. Naaras munii 2–4 munaa.
Ravinto [muokkaa]
Palmulaisten ravinto koostuu kukista, marjoista ja hedelmistä.
Viitteet [muokkaa]
- ↑ a b c Dulus dominicus IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ a b c Palm chat (Dulus dominicus) Cornell University. Viitattu 27. tammikuuta 2008.
