Pallava
Pallava (teluguksi పల్లవ, tamiliksi பல்லவர) oli kuningaskunta Etelä-Intiassa. Pallava oli Satavahanan vasallivaltio, kunnes saavutti itsenäisyyden Satavahanan menetettyä otteensa Krishnajoen suistoalueella, jota kutsuttiin tuolloin nimellä Pallava Bogga. Hiljalleen pallavalaiset liikkuivat etelään ja perustivat pääkaupunkinsa Kanchipuramin 300-luvulla. Kuningaskunta vauraustui ja kasvoi Mahendravarman I:sen (571–630) ja Narasimhavarman I:sen (630–668). Pallava hallitsi teluguita ja pohjoisia tamilialueita 800-luvulle saakka, eli noin kuusi vuosisataa.
Pallavan kuningaskunta oli valta-ajallaan jatkuvasti kahakoissa sekä pohjoisen naapurinsa Chalukyan että eteläisten tamilivaltioiden Cholan ja Pandyan kanssa.
Pallavalaiset muistetaan etenkin heidän dravida-arkkitehtuurin suosimisesta, minkä jäljet näkyvät nykyään Mahabalipuramissa. Pallavan voimakkaat hallitsijat jättivät jälkeensä hienoja veistoksia ja temppeleitä, jotka ovat pystyssä edelleen tänään.
Sivulta puuttuu