Palkkionpalautus
Palkkionpalautukset tai kannustimet ovat Suomen arvopaperimarkkinalain luvun 4 1 §:n 3. momentin määritelmän mukaisesti sijoitus- tai oheispalvelun tarjoamisen yhteydessä kolmannelle osapuolelle annettavia tai tältä saatavia maksuja ja muita etuja.
Jokainen sijoituspalveluita tarjoava toimija Suomessa on velvollinen kertomaan ennakkotiedoissa pitääkö se itsellään palkkionpalautukset vai palauttaako toimija ne asiakkailleen.
Palkkionpalautuksia syntyy mm. sijoitusrahastojen ja indeksilainojen myynneistä.
Palkkionpalautusten haitat asiakkaille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jos yhtiö valitsee sijoitustuotteensa palkkionpalautusten perusteella
- on hyvin kyseenalaista onko yhtiö riippumaton suhteessa ulkopuolisiin palveluntarjoajiin, jonka seurauksena asiakkaan ja varainhoitajan intressit eivät ole mahdollisimman pitkälle yhteneväiset
- asiakkaan salkun kokonaistuottoa rasittavat piilokustannukset
- asiakas ei tiedä mitä tarjottu palvelu on tarkalleen tullut maksamaan.
On suhteellisen harvinaista rahoitusalalla että palkkonpalautuksista luovuttaisiin asiakkaiden hyväksi.
Kuluttajaviraston lausunto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Finanssivalvonta on 31.1.2006 pyytänyt Kuluttajavirastolta lausuntoa [1] koskien standardia rahoituspalveluiden tarjoamisesta [2]. Kuluttajaviraston julkaisema lausunto[3] viittaa standardin[2] kohtaan 7.2.1 (12):
Palkkionpalautusjärjestelyksi kutsuttu menettelytapa, jossa omaisuudenhoitaja voi saada kolmannen tahon kanssa tehdyn sopimuksen nojalla tältä palkkioita asiakkaan lukuun hankituista tai luovutetuista arvopapereista, vaikuttaa jo lähtökohdiltaan niin arveluttavalta, ettei sitä tulisi lainkaan sallia. Omaisuudenhoitajan lojaliteetin tulee suuntautua ehdottomasti vain päämiehensä etujen ajamiseen. Jos kolmansien tahojen sallitaan palkitsevan omaisuudenhoitajia palkkiohoukuttein, tämä ei voi olla vaikuttamatta siihen, millaisiin ratkaisuihin omaisuudenhoitaja päätyy asiakkaansa varojen suuntaamisessa. Sehän on koko palkitsemisen tarkoitus. Järjestelyyn tulee suhtautua tiukan kielteisesti.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Lausuntopyyntö Finanssivalvonta. Viitattu 24.1.2011. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b Rahoituspalvelujen tarjoamisessa noudatettavat menettelytavat (Standardi 2.1) Finanssivalvonta. Viitattu 24.1.2011. [vanhentunut linkki]
- ↑ Kuluttajaviraston lausunto Finanssivalvonta. Arkistoitu 25.7.2011. Viitattu 24.1.2011.