Palikainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Palikais Zacharias Topeliuksen kirjasarjassa Finland framstäldt i teckningar 1800-luvun puolivälissä.

Palikainen on kylä Painiojärven rannalla Somerniemellä Somerolla lähellä seututietä 280. Kylän väkiluku vuonna 2011 oli 106, mikä teki siitä Someron kylistä väkiluvultaan 24. suurimman ja entisen Somerniemen kylistä kolmanneksi suurimman.[1] Palikaisten naapurikyliä ovat Someron Hirsjärvi ja Kivisoja lännessä, Somerniemen Oinasjärvi ja Härjänlahti kaakossa, Somerniemen Vesanoja ja Keltiäinen idässä ja Tammelan Letku pohjoisessa.[2][3] Kylässä sijaitsee valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi määritelty Palikaisten kartano[4], joka aiemmin on käsittänyt koko kylän. Vuosina 1924–1966 kylässä toimi Palikaisten kansakoulu.[5]

Kylän luonnonympäristöä hallitsee Someron ja Somerniemen suurin järvi Painio, jonka rannalla sijaitsevat sekä Palikaisten kartano että kylän vanhimmat pellot. Järven etelärantaa reunustaa harjujakso, jonka eteläpuolella, Painioon laskevan Hossinojan varrella on alavampia peltoja. Kylän pohjoisosa sen sijaan liittyy jo karun ja metsäisen Tammelan ylängön reunamiin.[6] Siellä sijaitsevat Tammelan Letkun kylän rajalla metsäjärvet Mustjärvi ja Valkjärvi sekä pääosin Keltiäisten ja Vesanojan kylien alueella Siikjärvi ja Poikkipuoliainen. Näistä Valkjärvi kuuluu Paimionjoen sivujoen Pajulanjoen latvavesiin, muut laskevat Palikaisten Myllylässä Painioon. Kylän lounaiskulmaan ulottuu Paimionjoen vesistöön kuuluva pitkä ja kapea Hirsjärvi, johon Painio laskee vetensä.[2][3]

Palikaisten kylän nähtävyyksiin kuuluu Hirsjärven rannalla lähellä Österkullan huvilaa sijaitseva Jääkärilehto, jonka on perustanut Somerniemelle haudattu jääkärieversti Eric Schauman.[7][8]

Tunnettuihin palikaislaisiin kuuluu Palikaisten kartanon isäntänä pitkään ollut professori Johan Gullichsen. Kartanon kautta kylän vaiheisiin liittyviä sukuja ovat olleet myös Munck af Sommernäs, Ramsay ja Wahren.[9][10] Myös kirjailija Helvi Hämäläisen äidin sukua on elänyt Palikaisissa[11].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kaipainen, Sauli: Somero on 48 kylän muodostama kaupunki. Somero, 10.6.2011, 86. vsk, nro 43, s. 17.
  2. a b Peruskartta 1:20 000. 2024 08 Palikainen. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1980.
  3. a b Peruskartta 1:20 000. 2024 07 Somerniemi. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1980.
  4. Palikaisten kartano Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  5. Kärki, Manu: Somerniemen kansakoulujen historia. Somerniemi-seuran julkaisuja 6. Somero: Amanita, 2001. ISBN 952-5330-07-9.
  6. Aartolahti, Toive: Die Geomorphologie des Gebiets von Tammela, Südfinnland, s. 13. Fennia 97:7. Helsinki: Suomen maantieteellinen seura, 1968. (saksaksi)
  7. Vanhojen sotureiden muistomerkit ja hautakivet RESnet. Viitattu 23.4.2010. [vanhentunut linkki]
  8. Tuomisto, Antero: Suomalaiset sotamuistomerkit, s. 106. Suomen mies, 1998. ISBN 952-9872-05-4.
  9. Turun Sanomat, Palikainen on idylli mahtipuiden varjossa[vanhentunut linkki] 29.8.2004
  10. Merja Ryhtä: Johan Gullichsen sijoittaa tutkimukseen, tietotekniikkaan, elinkeinoelämään ja nuorten kehittämiseen. Somero, 5.11.2013, 88. vsk, nro 87, s. 3.
  11. Rahikainen, Esko: Tie Härjänojaan. Muistiinpanoja kirjailija Helvi Hämäläisen suvun taipaleelta. Espoo: Lintu, 1987. ISBN 951-95401-2-1.