Pajuvalkomittari

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pajuvalkomittari
Cabera exanthemata (2009-06-21).jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Mittarimaiset Geometroidea
Heimo: Mittarit Geometridae
Alaheimo: Lovimittarit Ennominae
Suku: Valkomittarit Cabera
Laji: exanthemata
Kaksiosainen nimi
Cabera exanthemata
Scopoli, 1763
Katso myös
 Commons-logo.svg Pajuvalkomittari Commonsissa

Pajuvalkomittari (Cabera exanthemata) on lovimittareihin kuuluva, yleinen yöperhoslaji.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pajuvalkomittari on hieman kellertävän valkoinen, keskikokoinen perhonen. Siivet ovat kauttaaltaan hyvin pienten ruskehtavien pisteiden kirjomat, ja siipien poikki kulkee kolme vaalean kellanruskeaa ja reunoiltaan sameaa poikkiviirua, jotka saattavat varsinkin naarailla erottua vain heikosti. Uloin poikkiviiru kaartuu siiven etuosassa siiven tyveä kohti, ja takasiivessä poikkiviirut muodostavat kaarevan kulman. Etusiiven etureunassa on usein myös vaaleanruskeaa sävyä. Koiraan tuntosarvet ovat selvästi kaksoiskampamaiset. Siipiväli on 26–30 mm.[1][2][3]

Pajuvalkomittari muistuttaa ulkonäöltään paljon monia lehtimittarilajeja sekä läheistä sukua olevaa leppävalkomittaria (Cabera pusaria).

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajia tavataan läntisestä Euroopasta Keski-Aasian poikki Japaniin, ja sen levinneisyys kattaa lisäksi laajan osan Pohjois-Amerikkaa.[3] Suomessa lajin levinneisyys kattaa lähes koko maan ja se on runsaslukuinen. Perhonen lentää kesäkuun alusta heinäkuun lopulle. Paljon vähälukuisempi toinen sukupolvi lentää jopa syyskuulle.[4][3]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji elää erilaisilla pajuja kasvavilla paikoilla, kuten kosteissa metsissä ja metsänlaidoilla, puistoissa, puutarhoissa, soilla sekä pensaikkoisilla niityillä. Perhoset lentävät yöllä ja käyvät juomassa mettä kukista, mutta häirittynä lähtee lentoon päivälläkin. Perhosia voi saada tulemaan sekä valolle että syötille. Kotelo talvehtii.[3]

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukka elää pajuilla (Salix), mutta myös haavalla (Populus tremula).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]