Paavo Joensalo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Paavo Joensalo (s. 23. tammikuuta 1942 Kauhava[1]) on suomalainen arkkitehti, itseoppinut säveltäjä, näytelmäkirjailija ja kulttuurituottaja.

Joensalo valmistui Teknillisestä korkeakoulusta 1967 ja toimi Imatran kaupunginarkkitehtina 1975-1985, Joensuun 2. kaupunginarkkitehtina 1985–1987, konsultointitehtävissä Yritystaito Oy:ssä 1987-1995 ja sen jälkeen toimitusjohtajana perustamassaan Joensalo Oy:ssä.[1]

Suistamolaiseen Härkösten runonlaulajasukuun kuuluva Joensalo luo monipuolisesti musiikkia, musiikkiteatteria ja oopperaa toimien käsikirjoittajana ja libretistinä, säveltäjänä ja tuottaja-toiminnanjohtajana Pohjois-Karjalan Liperiin perustamansa Eettisesti Innovatiiviset Kulttuurin Uudistajat EIKU ry:n produktioissa.[2]

Joensalo opiskeli nuorena pianonsoittoa ja laulua ja on toiminut Polyteknikkojen kuorossa, Imatran kamarikuorossa ja Savonlinnan oopperajuhlakuorossa.

Musiikillinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Noin 70 liedsävellystä 1976 lähtien omiin ja useiden muiden runoilijoiden teksteihin
  • Musiikkidraama Elämän kaaria (1992)
  • Seitsemän vuosikymmentä itsenäisyyttä ja yrittäjyyttä, musiikkikavalkadi Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry:n vuosijuhlaan 1997
  • Kansanmusikaali Tulenlainaaja Rääkkylän kunnankirjaston 120 -vuotisjuhlaan 1998
  • Lastenooppera Eiku, kiertue 2007, sovitus Auvo Sarmanto
  • Musiikkidraama Gli Spreconi 2009[3]
  • Pienoisooppera Jouluksi kotiin, kiertue 2010
  • Sotaorvon taipaleelta, konsertti Pohjois-Karjalan Sotaorvot ry:n 10 -vuotisjuhlaan 2011
  • Pyhän yön sävelvuo, joululaulukonsertit eri runoilijoiden teksteihin 2011
  • Sävelin siiville - Liedin lumoissa, keskeisistä liedeistä koottu konserttikiertue 2012
  • Kirkko-ooppera 1918 Vilppulan vaihe, libretto Raimo Kallio-Mannila, kiertue 2012[4]

Eiku-lastenoopperan englanninkielinen versio Noway vieraili 2008 Dublinissa[2] ja palkittiin Liperin kunnan vuoden kulttuuritekona. Karjalankielinen versio Eigu vieraili Karjalan tasavallan Veskelyksen etnokulttuurikeskuksessa ja Petroskoin laulujuhlilla kesäkuussa 2013.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b (toim.): Tekniikan akateemiset ja arkkitehdit 2011. TEK. ISBN 978-952-5633-65-8.
  2. a b Salonen, Aimo: ”Viinijärven Pispalan” eettinen kulttuuri. Lapsenlapsen näytelmäharrastus johti Paavo Joensalon tielle, joka voi johtaa vaikka minne. Karjalan Heili, 15.4.2012, nro 10/2012, s. 10–11. Joensuu: Karelia Viestintä Oy. Lehden verkkoversio Viitattu 9.7.2013.
  3. Gli Spreconi musikaalikonsertti 2013. Loviisan Rauhanfoorumi. Viitattu 8.7.2013.
  4. Vuoden 1918 tapahtumat soivat oopperana 9.5.2012. Savon Sanomat. Viitattu 8.7.2013.
  5. Karjalainen laulujuhlaperinne jatkuu pian Petroskoissa 4.6.2013. Savon Sanomat. Viitattu 8.7.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]