PSS-asema
Pisi-Saarimäki-Sammatus -asema, johon liitettiin myöhemmin Mäkriäjärvi–Syvärinkaupunki–Syväri -alue, oli jatkosodassa käytetty taisteluasema Itä-Karjalassa.
Linnoittaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aseman linnoitustyöt alkoivat vuoden 1942 aikana ja kesään 1944 tullessa linja oli kohtalaisessa taistelukunnossa. PSS-asemaa oli suunniteltu käyttää "saranana" mahdollista Itä-Karjalasta vetäytymistä varten aseman suojatessa perääntyvien suomalaisten vasenta sivustaa.
Taistelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Neuvostoliiton Karjalan Rintaman aloitettua hyökkäyksensä 20. kesäkuuta suomalaiset perääntyivät nopeasti PSS-asemaan. He ryhmittyivät puolustukseen 24. kesäkuuta mennessä. Neuvostojoukot olivat kuitenkin tehneet jo 23. kesäkuuta aamuyöllä Laatokalla maihinnousun Tuulokseen 40 kilometriä aseman selustaan. Maihinnousu katkaisi Laatokan rannan suuntaisen maan- ja rautatien. Molemmat olivat elintärkeitä PSS-aseman ja muiden Laatokan-Karjalan suomalaisjoukkojen huollolle . Viimeisten suomalaisten ryhmittyessä puolustukseen linja murtui Pisin alueella ja VI armeijakunnan komentaja Aarne Blick antoi luvan luopua PSS-asemasta. Taistelu asemasta kesti noin kaksi päivää. Suomalaisia oli asemaa puolustamaan 8. divisioona ja 15. prikaati. Neuvostojoukot hyökkäsivät asemaa vastaan kolmella armeijakunnalla.
Luopuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
PSS-aseman menettämisen jälkeen suomalaiset vetäytyivät taistellen U-asemaan.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Raunio, Ari: Sotatoimet: Suomen sotien 1939-45 kulku kartoin. Vantaa: Genimap Oy, 2004. ISBN 951-593-914-3.