PSOP

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee tietojärjestelmäratkaisua. PSOP voi tarkoittaa myös Psykologianopettajat PSOP -järjestöä.
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Kauhesti selitetään kaikenlaista, mikä ei varsinaisesti kerro lukijalle mitään. Tämä on siis jonkinlainen ratkaisu, joka on erittäin hyvä ja tosi hieno. Ratkaisu sisältää virtaviivaisia toimintamalleja ja soveltuu kaikkialle. Jaha.

Sähköinen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä (PSOP) on uusi, valtakunnallinen ratkaisu sekä hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi että toimintamalliuudistukseen.

Järjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä (PSOP) on Espoon, Kouvolan, Oulun, Turun ja Tampereen kaupunkien yhteistyössä kehittämä valtakunnallinen tietojärjestelmä hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi. Järjestelmä tarjoaa keskitetyn tietojärjestelmän palvelusetelien ja ostopalvelutilausten luomiseen, käyttämiseen ja annetuista palveluista tehtävään tilitykseen yksityisille palveluntuottajille.

PSOP-järjestelmä soveltuu käytettäväksi kunnasta, järjestämistavasta (palveluseteli tai ostopalvelu) ja palvelusta riippumatta. Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä yksinkertaistaa ja automatisoi palvelujen tarjoamista ja on edellytys palvelusetelien käytön laajentamiselle ja palvelumarkkinoiden kehittymiselle. PSOP helpottaa kuntien, asiakkaiden ja palveluja tuottavien yritysten toimintaa. Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmän avulla asiakkaan on helppo tehdä palveluvalinta hinnan sekä yrityksen sijainnin ja palveluntuottajan saamien palautteiden perusteella.

Näin järjestelmä toimii[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Järjestelmään perustetaan kuntaorganisaatio ja lisätään kunta- ja palvelukohtaiset sisällöt, kuvaukset ja säännöt.
    • Kunta asettaa järjestelmässä hyväksymiskriteerit kunta- ja palvelukohtaisesti.
    • Yritys hakeutuu palveluntuottajaksi ja täyttää määrätyt tiedot.
    • Kunta vastaanottaa hakemuksen ja päättää hyväksymisestä. Ostopalveluissa yritys valitaan kilpailutuksella.
    • Yritys näkyy portaalissa palveluntuottajana, jolta asiakkaan on mahdollista ostaa palveluja palvelusetelillä (tai ostopalveluna).
  2. Palvelun myöntäjä arvioi kunnassa asiakkaan palvelutarpeen, myöntää palvelut ja päättää niiden toteutustavasta (palveluseteli tai ostopalvelu).
  3. Palvelusetelin saanut asiakas valitsee portaalissa haluamansa palveluntuottajan ja tekee yritykselle palvelupyynnön (ajanvaraus).
    • Palveluntuottaja vahvistaa palvelupyynnön.
  4. Yritys toimittaa palvelun asiakkaalle sovittuna ajankohtana.
    • Yritys kirjaa palvelun portaaliin tai integroidun järjestelmän kautta.
    • Tieto toteutuneista palveluista on ajantasaisena asiakkaan ja kunnan seurattavissa.
  5. Palvelutapahtuman jälkeen asiakas voi antaa yritykselle palautetta (tai reklamaation), jonka perusteella päivitetään portaalissa näkyvää laatuindeksiä.
    • Kunta voi seurata palautteita ja yritykset voivat vastata palautteeseen kehittääkseen toimintaansa.
  6. Kunnassa palvelun myöntäjä hyväksyy kirjatut palvelutapahtumat, jotka siirtyvät taloushallinnon järjestelmiin automaattisesti tilitettäväksi.
    • Yritys voi seurata ajantasaisesti palvelutapahtumien tilaa.
    • Kunta laskuttaa itseään järjestelmän muodostaman maksuaineiston mukaisesti ja yritys seuraa tilitettyjä tapahtumia.

Parasta palvelua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuntien omistama Kuntien Tiera Oy vastaa hankkeen asiantuntijapalveluista ja ratkaisun valtakunnallisesta levittämisestä omiin jäsenkuntiinsa. Muut kunnat voivat liittyä järjestelmän käyttäjiksi KL-Kuntahankintojen kautta. Hankkeen osarahoittajana toimii valtiovarainministeriön Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma SADe ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuus.

Tavoitetoimintamallin ja siinä tarvittavan tietojärjestelmätuen määrittelivät Espoo, Helsinki, Kouvola, Oulu, Tampere, Turku ja Vantaa yhteistyönä vuonna 2012. Nyt järjestelmää ja Parasta palvelua -mallia kehittävät ja vievät eteenpäin Espoo, Kouvola, Oulu, Tampere ja Turku hankkeen isäntäkaupunkina. Tavoitteena on saada järjestelmä valtakunnallisesti käyttöön vuonna 2015.

Hankkeen edelläkävijöinä toimivat Espoo, Kouvola, Oulu, Tampere ja Turku, jotka kehittävät ratkaisua yhteistyössä ja ottavat sen vaiheittain käyttöönsä alkuvuodesta 2014. Valtakunnallisesti ratkaisu on käyttöönotettavissa vuonna 2015.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=PSOP&oldid=20920630”