PMR446-radiopuhelin

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Alan 456r -PMR446-radiopuhelin

PMR446 (engl. Personal Mobile Radio, 446 MHz) on luvista ja käyttömaksuista vapautettu yleiseurooppalainen radiopuhelinstandardi, jossa radiopuhelimet toimivat 446 megahertsin taajuusalueella enintään 500 mW:n ERP-säteilyteholla. Laitteissa on oltava kiinteä antenni, eikä liitäntää ulkoiselle antennille sallita.

Viestintäviraston tulkinnan mukaan ei myöskään sallita indusoituvaa yhteyttä suunta-antenniin (esim. jagiantenniin), mikä ei muodollisesti merkitsisi sallitun 500 mW:n ylittävän ERP-tehon aikaansaamista liittämällä galvaanisesti runsaasti vahvistavan suunta-antennin liittämistä radiopuhelimeen.selvennä Asiasta ei tiettävästi ole olemassa juridista ennakkotapausta, mutta PMR446-radiopuhelinten tarkoituksena on se, että ne muodostaisivat säteeltään 2–3 kilometrin laajuisia kehiä eli soluja, joissa käytävä radioliikenne ei häiritsisi toisissa soluissa olevia käyttäjiä.

Yhteysennätyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja ennätysetäisyyksiä ovat 5. elokuuta 2003 Britannian Northcumberlandin Blythistä kello 8.15 Hollantiin Almereen 515,8 kilometrin päähän ja Espanjan Somiedosta 2 400 metriä korkealta Calvitero-vuorelta 326 kilometrin päähän.lähde? Tämänkaltaiset erittäin pitkät yhteydet edellyttävät erityisiä radiokeliolosuhteita, jotka ovat harvinaisia.

Teknisiä ominaisuuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

PMR446-radiopuhelimien tyypillinen yhteysetäisyys on noin 3 kilometriä, avomaastossa ja merellä tai järvellä parhaimmillaan jopa 10 km. Peitteisessä tai mäkisessä maastossa tai kaupunkiolosuhteissa kuuluvuus voi jäädä huomattavasti luvattua lyhyemmäksi. Rakennuksen sisällä kuuluvuusalue jää myös lyhyeksi, ehkä muutamaan sataan metriin. PMR446-puhelimia markkinoidaan myös itkuhälyttimiksi. Koska PMR446-radio perustuu vain kahdeksaan kanavaan ja 38 CTCSS-koodiin, on erityisesti tiheään asutuilla alueilla mahdollista, että muiden käyttäjien kutsut johtavat itkuvalvottavan heräämiseen.

Nykyisin useimmissa PMR446-puhelimissa on CTCSS-selektiivikutsu (engl. continuous tone controlled squelch system), minkä avulla kahdeksaan kanavaan jaettu kaista voidaan jakaa 38 alikanavaan kuuluvuusalueella.

PMR446-puhelinten taajuuksia on mahdollista käyttää myös UHF puhelimilla, mutta tämä ei ole suotavaa niiden moninkertaisen lähetystehon vuoksi.

PMR446-kanavien taajuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanava Taajuus (MHz)
1 446,00625
2 446,01875
3 446,03125
4 446,04375
5 446,05625
6 446,06875
7 446,08125
8 446,09375

Analogisten aliäänikohinasalpojen (CTCSS) taajuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nro. Taajuus (Hz) Nro. Taajuus (Hz) Nro. Taajuus (Hz) Nro. Taajuus (Hz) Nro. Taajuus (Hz)
1 67,0 9 91,5 17 118,8 25 156,7 33 210,7
2 71,9 10 94,8 18 123,0 26 162,2 34 218,1
3 74,4 11 97,4 19 127,3 27 167,9 35 225,7
4 77,0 12 100,0 20 131,8 28 173,8 36 233,6
5 79,7 13 103,5 21 136,5 29 179,9 37 241,8
6 82,5 14 107,2 22 141,3 30 186,2 38 250,3
7 85,4 15 110,9 23 146,2 31 192,8
8 88,5 16 114,8 24 151,4 32 203,5

CTCSS-järjestelmään kuuluvista 50 taajuudesta seuraavia ei yleensä käytetä PMR446:ssa: 69,3 Hz, 159,8 Hz, 165,5 Hz, 171,3 Hz, 177,3 Hz, 183,5 Hz, 189,9 Hz, 192,8 Hz, 196,6 Hz, 199,5 Hz, 206,5 Hz ja 254,1 Hz. Kuitenkin esimerkiksi kalliin hintaryhmän Alan HP 446 Extrassa ovat kaikki 50 CTCSS:ää käytössä, minkä vuoksi se kykenee tuottamaan 8 kanavan kanssa 304 yhdistelmän sijasta 400 yhdistelmää.

CTCSS:stä General Electric käyttää nimitystä Channel Guard (GD), Kenwood Quiet Tone (QT) ja Motorola Private Line (PL). Markkinoinnissa CTCSS:stä käytetään myös nimeä salausalgoritmi, mitä se ei käytännössä ole, koska lähetystä ei oikeasti salata mitenkään, vaan siihen liitetään tunnistetaajuus, ja eri tunnistetaajuudelle asetettu puhelin ei vain välitä signaalia kaiuttimelle. Kuka tahansa kanavia kuunteleva voi vaihtaa omankin radiopuhelimensä samalle CTCSS-aliäänikohinasalvalle ja järjestelmää tukemattomalla puhelimella kaikki saman kanavan kuuluvuusalueella olevat lähetteet kuuluvat normaalisti. CTCSS:n saa useimmissa laitteissa poistettua käytöstä jolloin samalla kanavalla CTCSS:ää käyttävätt puhelimet kuuluvat, mutta eivät kuitenkaan kuule lähetettäsi.

Jakamalla jokainen kahdeksasta kanavasta kohinasalvalla 38 alikanavaan saadaan 304 erilaista yhdistelmää alikanaviksi, jotka eivät häiritse toisiaan. Tämä edellyttää kuitenkin, etteivät samalla kanavalla olevat puhelimet lähetä samanaikaisesti.

DCS – digitaalisesti koodattu kohinasalpa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

38 CTCSS-aliäänikohinasalvan sijasta 83 digitaalisesti koodatun DCS-kohinasalvan avulla voidaan 8 kanavalla toteuttaa 664 yhdistelmää. Yksityisyys DCS:llä on huomattavasti parempi vaikka se salauksena onkin heikko. Lähetys FSK-koodataan ja vastaanottimen pitää pystyä purkamaan koodaus. Yleensä puhelimissa, joissa on DCS, on myös CTCSS.

Alan HP 446 Extrassa on 83 DCS:n sijasta 104 DCS:ää, jolloin DCS-yhdistelmien määrä nousee 832:een 664:n sijasta.

Muita ominaisuuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

PMR446-radiopuhelimissa voi olla lukuisia muita käyttömukavuutta parantavia ominaisuuksia, kuten kahta kanavaa päivystävä Dual Watch, vastapuolen kuuntelulle siirtymisestä ilmoittava Roger-piippaus, itkuhälyttimenäkin (babysitter) tunnettu VoX-ääniohjaus, FM-radio, pieni lamppu tai muille samassa yhteydessä oleville GPS-paikannuksen ilmoittava palvelu.

  • GPS-paikannus tapahtuu joissain paikantimissa, joihin on liitetty PMR446-radiopuhelin siten, että kytkintä painamalla voi ilmoittaa muille samassa yhteydessä oleville GPS-sijaintinsa. Sijainti näkyy muiden vastaanottimien GPS-paikantimessa karttapaikkana. Tällainen ominaisuus on muun muassa GPS-paikantimia valmistavan Garminin Rinossa.
  • Intercom tarkoittaa sitä, että puhelimessa on sen oman mikrofonin korvaava liitäntä ulkoiselle mikrofonille tai äänen sisääntulojohtimelle sekä kaiuttimen ohittava liitäntä. Kahdella tällaisin liitännöin varustetulla puhelimella voidaan luoda järjestelmä esimerkiksi moottoripyöräilijöiden väliseen viestintään.
  • MIL-STD 810 on sotilasstandardi, jonka läpäisseet radiopuhelimet ovat kuoreltaan ja muilta ominaisuuksiltaan kestäviä. Myös jotkin kalliit teollisuuskäyttöön tarkoitetut radiopuhelimet ovat MIL-STD:n mukaisia.
  • Roger beep eli Roger-piippaus tarkoittaa sitä, että tangentista (simplex-yhteydessä puhuttaessa alaspainettavasta näppäimestä) päästettäessä puhelin lähettää vastaanottajalle piippauksen merkiksi siitä, että tämä voi painaa omaa tangenttiaan ja ryhtyä puhumaan. Simplex-yhteydessä vastaanottaja ei voi ryhtyä puhumaan (lähettämään) samanaikaisesti, minkä vuoksi Roger beep tekee puheradioliikenteessä tarpeettomaksi ilmoituksen kuuntelulle siirtymisestä, "kuuntelen". Tangentista käytetään PMR446:n yhteydessä myös markkinointinimitystä Push to talk eli PTT-kytkin.
  • Skannaus eli scan tarkoittaa sitä, että radio etsii automaattisesti aaltoalueelta itsestään kanavia ilman, että käsin määritellään seuraava kanava. Kanavien kanssa samanaikaisesti voidaan skannata niille määriteltyä CTCSS-alikanavaa tai vaihtoehtoisesti DCS-kanavaa. Kahdeksan kanavan ja 38 CTCSS-taajuuden yhdistelmästä muodostuu 304 erilaista vaihtoehtoa PMR 446-taajuusalueelle. Jos radiopuhelimessa on 83 DCS-digitaaliyhdistelmää niin kahdeksan kanavan kanssa muodostuu 664 erilaista yhdistelmää.
  • Virtalähteenä PMR446-radiopuhelimissa toimivat yleensä neljä AAA-koon sormiparistoa (tavanomaista pientä sormiparistoa pienempi kameroiden sormiparisto) tai muuntajalla radiopuhelimen kyljestä tai päästä ladattava akku. Neljällä sarjaan kytketyllä 1,5 V -paristolla kokonaisjännitteeksi tulee 6,0 V tasajännite.
  • VOX-ääniohjaus puheen tunnistettuaan alkaa lähettää. Näin ollen tangentin painamista ei tarvita, vaan radio puheesta (tai itkusta) alkaa lähettää itsestään niin kuin tangenttia olisi painettu.

Virrankulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virtalähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Radiopuhelimissa käytetään yleensä pienintä sormiparistoa, merkinnältään R03 tai AAA tai UM-4. Koko mahdollistaa myös ladattavien akkujen käyttämisen. Akut voidaan joissain radiopuhelimissa ladata liittämällä puhelimeen. Monissa PMR446-puhelimissa on tällainen pistokkeen paikka merkittynä ”CHG” (charge; lataus). Latausjännite ei yleensä ylitä 6,0 volttia, mikä on neljän sarjaan kytketyn 1,5 voltin pariston nimellisjännite. Latauksen napaisuus on yleensä tavanomainen + -johtimessa ja - -rungossa.

Virrankulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkapuhelinten tapaan myös muissa radiopuhelimissa virrankulutus on vähäisintä, kun laitteella ei puhuta tai vastaanoteta. Joissain malleissa puhelin menee virransäästötilaan, kun jonkin aikaa on mennyt viimeisestä puhelähetyksestä. Virrankulutukseen voi vaikuttaa lyhentämällä puhetta ja käyttämällä Roger-piippausta, jolloin vastaanottaja tietää, milloin lähettäjä on lopettanut ja huomaa jatkaa heti hänen jälkeensä.

Mekaaninen kestävyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalleimmat ammattikäyttöön tarkoitetut puhelimet ovat metallikuorisia ja jotkut niistä täyttävät US Mil Std 810 C, D, E -vaatimukset mekaaniselle kestävyydelle. Tämän vaatimuksen täyttävät muun muassa Kenwood TK-3201 ja Icom F22SR.

Keskihintaisissa ja muovikuorisissa malleissa iskun- tai tärinänkestävyys on heikompi kuin edellä mainituissa malleissa, mutta niistä tiiviskuorisemmat täyttävät IP-54- tai JIS-2- ja IP-55- ja tai JIS-4-luokituksia.

Teknisiä sovelluksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

PMR446-radiopuhelimilla on järjestetty myös VoIP-puheluita liittämällä vastaanottava puhelin Internetiin kytketyn tietokoneen äänikorttiin, minkä avulla tietokone kykenee välittämään koneelle asennetulla eQSO-palvelimella VoIP-puhelun lähettävästä puhelimesta toiseen tietokoneeseen Internetin välityksellä.

Yhdysvaltain vastaava FRS ja sen sotilaallinen käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sotilaallisin tarkoituksiin PMR446 ei sovellu hyvin heikon salattavuutensa ja kiinteiden taajuuksiensa vuoksi. Varsinaisen taistelutoiminnan päätyttyä Yhdysvaltain merijalkaväen sotilaat hankkivat yksityisesti taktisiksi lisäradioikseen miehitysvaiheessa FRS-radioita, jotka kuuluvat PMR446:n kaltaiseen vapaasti käytettävään järjestelmään, Family Radio Serviceen. FRS:n 14 kanavaa toimivat taajuuksilla 462,5625–467,7125 MHz. PMR446- ja FRS-radiopuhelimilla ei kyetä suoraan muodostamaan yhteyttä keskenään.

Yhdysvaltain armeijan vakioradiopuhelin 9-11 sotilasta käsittävän ryhmän sisäiseen viestintään on 1998 COTS-luokkaan valittu Icom IC-F3S VHF-radio [1], kun taas merijalkaväen vastaavaan tarkoituksiin valitsema COTS-radiopuhelin on merijalkaväen käyttöön modifioitu UHF-alueella toimiva FRS-radiopuhelin IC-4008A FRS. [2]

Yhdysvaltain armeijan 82. Maahanlaskudivisioona käytti Irakin sodassa kokeeksi FRS-radiopuhelimena Garmin Rinoa, jossa on FRS-taajuuksien lisäksi myös GMRS-taajuudet sekä GPS-paikannin.[3]

Yhdysvaltalaiset FRS-taajuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Frequency 1 462,5625 MHz
  2. Frequency 2 462,5875 "
  3. Frequency 3 462,6125 "
  4. Frequency 4 462,6375 "
  5. Frequency 5 462,6625 "
  6. Frequency 6 462,6875 "
  7. Frequency 7 462,7125 "
  8. Frequency 8 467,5625 "
  9. Frequency 9 467,5875 "
  10. Frequency 10 467,6125 "
  11. Frequency 11 467,6375 "
  12. Frequency 12 467,6625 "
  13. Frequency 13 467,6875 "
  14. Frequency 14 467,7125 "

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]