PKV-lääkkeet

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Erilaisia PKV-lääkkeitä
Hulluruoho on vanha keskushermoston kautta vaikuttava lääkekasvi, se oli myös yksi ensimmäisistä PKV-lääkkeistä.lähde?

PKV-lääke, lyhenne sanoista pääasiassa keskushermostoon vaikuttava, (joskus myös kolmiolääkkeet) on lääkevalmiste, joka on:

  • mainittu Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean vahvistamassa luettelossa PKV-lääkkeistä
  • jonka sisältämät pääasialliset vaikuttavat aineet on mainittu Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen vahvistamassa luettelossa niistä lääkeaineista, joita saa toimittaa vain lääkemääräyksellä ja jotka on kyseisessä luettelossa varustettu etuliitteillä Z, ZA, P ja PA[1][vanhentunut linkki]
  • tai joka on myyntiluvassa määritetty PKV-lääkkeeksi.[2]

PKV-lääkkeet on määritelty myös Lääketietokeskus Oy:n julkaisemassa Pharmaca Fennicassa.[3][vanhentunut linkki] PKV-t on pääasiassa keskushermostoon vaikuttava lääke (PKV) (t=tavallinen), jota saa alkuperäisellä tai henkilökohtaisesti uusitulla lääkemääräyksellä (ei puhelinuusintoja). Puhelimitse uusitulla tai määrätyllä reseptillä voidaan toimittaa kyseistä lääkettä vain pienin myynnissä oleva pakkauskoko. PKV-a on pääasiassa keskushermostoon vaikuttava lääke (PKV); a = alkuperäisen reseptin vaativa, ja vain alkuperäisellä, erillisellä lääkemääräyksellä määrättävissä oleva PKV-lääke.[4]

Autonajokykyä mahdollisesti heikentäviä lääkkeiden pakkauksissa on punainen varoituskolmio. Näistä lääkkeistä puhutaan yleensä kolmiolääkkeinä. Kolmio ei kuitenkaan merkitse sitä, että lääke aina heikentää olennaisesti liikenteessä vaadittavia taitoja, vaan lääke voi oikein käytettynä myös parantaa sitä käyttävän henkilön ajokykyä.[5][6][7] Vaikutus saattaa olla muun muassa unettava, aiheuttaa koordinaation ja arviointikyvyn heikkenemistä, tokkuraisuutta ja sekavuutta sekä haitata autolla ajoa tai ylipäätään koneiden käyttöä ja tarkkuutta vaativien toimien suorittamista. Lääkettä käyttävän kuljettajan omalla vastuulla on arvioida ajokuntoaan. Jos onnettomuustilanteessa todetaan, että lääkkeen käyttö on alentanut ajokykyä, on kyseessä rattijuopumus.[8]

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2007 vain viisi Euroopan unionin maata, Alankomaat, Ranska, Slovakia, Suomi ja Tanska, käyttää lääkepakkauksissa kuvasymboleita, jotka kertovat potilaille mahdollisista haittavaikutuksista ajokykyyn.[9]

Punaisella varoituskolmiolla merkittyjä keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä ovat esimerkiksi unilääkkeet, rauhoittavat lääkkeet, monet psyykenlääkkeet, voimakkaat opioidipohjaiset kipulääkkeet, eräät antihistamiinit sekä eräät yskänlääkkeet.[10][vanhentunut linkki] Näiden lisäksi kolmiolääkkeitä ovat kaikki ne PKV-lääkkeet, jotka lain mukaan ovat varsinaisia huumausaineita. Näistä esimerkkinä opioidikipulääke OxyContin, jonka vaikuttava aine oksikodoni luokitellaan huumausaineeksi. Näiden asianmukaista lääkinnällistä käyttöä ei kuitenkaan lasketa huumausainerikokseksi. Huumausaineina pidetään huumausainelain 3 §:n[11] mukaan vuoden 1961 huumausaineyleis-sopimuksessa sekä vuoden 1971 psykotrooppisia aineita koskevassa yleissopimuksessa tarkoitettuja aineita ja valmisteita sekä joitain muita aineita ja kasveja siten kuin valtioneuvoston asetuksessa huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista (543/2008) tarkemmin määrätään.[12]

Suomessa suurin osa PKV-lääkkeistä ovat reseptilääkkeitä. Kuitenkin markkinoilla on muutamia reseptivapaita PKV-lääkkeitä, kuten esimerkiksi rohtovirmajuuresta valmistetut puristeet, ja matkapahoinvoinnin ehkäisyyn ja lievittämiseen tarkoitetut meklotsiini- ja syklitsiinivalmisteet. Lisäksi eräät reseptivapaat yskänlääkkeet ovat PKV-lääkkeitä, osa niiden suuren alkoholipitoisuuden (etyylialkoholi) vuoksi. Tästä esimerkkinä Mucovin-mikstuura, jossa ei ole muita varsinaisesti päihdyttäviä aineita alkoholin lisäksi. Lisäksi reseptivapaita kodeiinia sisältäviä Suomen markkinoilla olevia yskänlääkeitä ovat esimerkiksi Katapekt-mikstuura[13] ja Yliopiston Apteekin markkinoima Professorin yskänlääke.

Sana ”kolmiolääke” tunnetaan myös yleisenä terminä päihdyttävistä lääkkeistälähde?, joita saatetaan ottaa joko sellaisenaan tai alkoholin kanssa sekaisin. Tässä tapauksessa on kysymys sekakäytöstä. Tunnettuja väärinkäytettyjä kolmiolääkkeitä ovat esimerkiksi bentsodiatsepiinit ja opiaatit. Ne voivat aiheuttaa voimakkaan fyysisen ja psyykkisen riippuvuuden ja riippuvuusriski kasvaa käytettäessä lääkettä pitkään. PKV-lääkkeiden väärinkäyttö ja yliannostus voi olla hengenvaarallinen. Tämä johtuu yleensä lääkkeiden keskushermostoa lamaavasta vaikutuksesta, ja yliannostus, erityisesti alkoholin kanssa otettuna, voi johtaa hengityslamaan ja kuolemaan. Alkoholin käyttöä PKV-lääkityksen aikana on syytä välttää tästä syystä, lisäksi alkoholi ja ko. lääkkeet voivat voimistaa toistensa vaikutusta huomattavasti. Myös kahden tai useamman PKV-lääkkeen käyttö yhtäaikaisesti voi aiheuttaa saman reaktion.

PKV-lääkkeitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sir. Ephedrin on voimakas, efedriiniä sisältävä, Suomessa vain reseptillä saatava yskänlääke.
Erilaisia bentsodiatsepiineja
Atarax on voimakas antihistamiini, jota käytetään allergialääkkeenä ja myös ahdistukseen ja unettomuuteen.
Somadril Comp. on karisoprodolia, kofeiinia ja parasetamolia sisältävä voimakas lihasrelaksantti. Kyseinen lääke on poistunut Suomessa markkinoilta.

Huumausaineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2009 Fimean vahvistamat, Suomessa myyntiluvan omaavat PKV-lääkkeissä käytettävät aineet, jotka luokitellaan huumausaineiksi.[14]

Reseptivapaita kolmiolääkkeitä (Suomessa)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Professorin yskänlääke on Suomessa reseptivapaa, kodeiinia ja alkoholia sisältävä yskänlääke. Mikstuurassa on sorbitolia väärinkäytön ehkäisemiseksi.
Dormiplant on Suomessa apteekeissa myytävä käsikauppalääke. Se on rohtovirmajuuresta puristettu kapseli, jota käytetään lievään unettomuuteen ja ahdistukseen.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]