p-Fenyleenidiamiini
| p-Fenyleenidiamiini | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | 106-50-3 |
| IUPAC-nimi | 1,4-diaminobentseeni |
| SMILES | C1=CC(=CC=C1N)N[1] |
| Ominaisuudet | |
| Kemiallinen kaava | C6H8N2 |
| Moolimassa | 108,144 g/mol |
| Sulamispiste | 139,7 °C[2] |
| Kiehumispiste | 267 °C[2] |
| Liukoisuus | 37 g/l (23 °C)[3] |
p-Fenyleenidiamiini (C6H8N2) on aromaattinen diamiini. Ainetta käytetään väriaineiden valmistuksessa, hiusväreissä ja polymeeriteollisuudessa. Aineesta käytetään myös nimiä p-diaminobentseeni, 1,4-diaminobentseeni, 1,4-bentseenidiamiini ja p-aminoaniliini. p-Fenyleenidiamiini on m-fenyleenidiamiinin ja o-fenyleenidiamiinin isomeeri.
Sisällysluettelo |
Valmistus [muokkaa]
p-Fenyleenidiamiinia valmistetaan useilla eri tavoilla. Tyypillisimmät ovat p-nitroaniliinin ja p-nitrobentseenin pelkistäminen raudan tai vetykaasun avulla. Yhdistettä muodostuu myös p-diklooribentseenin ammonolyysillä eli käsittelemällä sitä ammoniakilla 210 °C lämpötilassa ja korotetussa paineessa. Tässä prosessissa katalyyttinä käytetään kupariyhdisteitä. Muita vaihtoehtoja ovat muun muassa aniliinin triatsiinijohdannaisen hajotus.[2][4][5]
Käyttö [muokkaa]
p-Fenyleenidiamiinista valmistetaan muun muassa atsoväriaineita. Se on myös osa eräissä hiusväreissä. Hiusten värjäys perustuu yhdisteen hapettuessa muodostuvaan kinoni-imiineihin, jotka reagoivat värivalmisteiden muiden ainesosien kanssa tuottaen värin. Polymeeriteollisuudessa sitä käytetään hapettumisenestoaineena ja näin parantamaan kumien kestävyyttä. Sillä on myös käyttöä vulkanointia kiihdyttävänä kemikaalina ja kuitujen valmistuksessa. Kestävää Kevlar-kuitua saadaan kondensoimalla p-fenyleenidiamiinia ja tereftaloyylikloridia ja lämpökestäviä polymeerejä saadaan yhdisteen ja pyromelliittihappoanhydridin reaktiossa. Yhdistettä ja sen johdannaisia käytetään myös värivalokuvien kehityksessä[2][6][4][7][5]
Turvallisuus [muokkaa]
p-Fenyleenidiamiini on ärsyttävä ja myrkyllinen yhdiste. Yhdisteen nieleminen voi aiheuttaa pahoinvointia, oksentelua ja syanoosista aiheutuvaa kynsien ja ihon sinistymistä sekä allergista ihottumaa. p-Fenyleenidiamiini on yksi yleisimpiä hiusväriallergiaa aiheuttavista yhdisteistä. [2][8][6][4]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ 4-phenylenediamine – Substance summary NCBI. Viitattu 5.3.2011.
- ↑ a b c d e Raimo Alén: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä, s. 574. Gummerus Kirjapaino Oy, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.
- ↑ Physical properties: 1,4-Benzenediamine NLM Viitattu 5.3.2011
- ↑ a b c Robert W. Layer :Amines, Aromatic, Phenylenediamines, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2001 Teoksen verkkoversio Viitattu 5.3.2011
- ↑ a b Robert A. Smiley: Phenylene- and Toluenediamines, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2002 Teoksen verkkoversio Viitattu 5.3.2011
- ↑ a b Tapio Rantanen: Hiusvärit ja niiden vaarat Helsingin allergia- ja astmayhdistys. Viitattu 5.3.2011.
- ↑ Robert W. Layer :Amines, Aromatic, Phenylenediamines, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2001 Teoksen verkkoversio Viitattu 5.3.2011
- ↑ P-Fenyleenidiamiinin kansainvälinen kemikaalikortti
