Pöllöyökkönen
| Pöllöyökkönen | |
|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
| Heimo: | Yökköset Noctuidae |
| Alaheimo: | Tarhayökköset Hadeninae |
| Suku: | Xylomoia |
| Laji: | strix |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Xylomoia strix |
|
Pöllöyökkönen (Xylomoia strix) on yökkösiin kuuluva, ruskea yöperhoslaji. Pöllöyökkösen kuvasi tieteelle Kauri Mikkola vuonna 1980[1]. Lajin mahdollisesti varhaisin tallennettu yksilö on löydetty Hangon Lappohjasta vuonna 1935.[2] Laji mainitaan Euroopan unionin luontodirektiivin II liitteessä.[3]
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pöllöyökkönen on melko pienikokoinen, yleisväritykseltään harmaanruskea yökköslaji. Etusiiven sisempi ja ulompi poikkiviiru erottuvat hyvin, ja niiden väliin jäävä keskisarka on siiven takareunan puolelta huomattavasti tummentunut. Lisäksi ulompi poikkiviiru on siiven keskiosasta taaksepäin lähes suora. Etusiiven ulkoreunassa siipisuonet erottuvat tummina juovina. Takasiivet ovat tummanharmaat. Siipiväli on 27–29 mm.[4]
Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pöllöyökkönen on ilmeisesti itäinen laji, jota on tavattu Euroopassa vain Suomen, Venäjän Karjalan, Latvian, Puolan, Viron, Liettuan ja Ukrainan alueilta.[5] Suomessa pöllöyökköstä on tavattu satunnaisena harhailijana muutamia kertoja Hankoniemen alueella.[6] Aikuiset yksilöt lentävät kesäkuun puolivälistä heinäkuun puolivälille.
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pöllöyökkönen vaikuttaa viihtyvän kosteikoissa ja niiden läheisyydessä. Aikuiset perhoset lentävät yöllä ja tulevat valojen luokse sekä syötille. Toukat elävät ravintokasvin varsien sisällä [5][4] Keskenkasvuinen toukka talvehtii kangaskortteen sisällä, alimmassa solmuvälissä, oman ulosteen seassa. Uloste sisältää luonnon omia homeenestoaineita. Keväällä keskenkasvuinen toukka jatkaa syömistä , jonka jälkeen koteloituu myös varren sisään. Aikuinen perhonen ei juurikaan poistu kangaskortteen kasvupaikoilta.
Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukka elää kangaskortteen (Equisetum hyemale) varsien sisällä.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kauri Mikkola (1981) "Tieteelle uusi yökköslaji Xylomoia strix Suomesta", Baptria 6(2): 37–39
- ↑ Petti Pakkanen: Löytöjä Paul Grotenfeltin kokoelmasta
- ↑ Euroopan unionin luontodirektiivi
- ↑ a b c Perhoswiki (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Kauri Mikkola, Jussi Murtosaari & Kari Nissinen (toim.): Perhosten lumo - Suomalainen perhostieto. Suomen Perhostutkijain Seuran 50-vuotisjuhlajulkaisu. Helsinki, Tammi 2005. ISBN 951-31-3317-6 s. 208–209
- ↑ Pertti Pakkanen: pöllöyökkönen
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- lepidoptera.eu (puolaksi)
- lepidoptera.ru (venäjäksi)
- Ksylomka striks (sówka puszczykówka) Xylomoia strix Mikkola 1980 (Arkistoitu – Internet Archive) (puolaksi)
- Bestimmungshilfe des Lepiforums (saksaksi)
- Mikkola, K. (1980) ”Two new noctuid species from Northern Europe: Polia sabmeana n. sp. and Xylomoia strix n. sp. (Lepidoptera, Noctuidae: Hadeninae and Amphipyrinae)”. Notulae entomologicae 60, 217-222.
- Ruben, T. & Viidalepp, J. (2009) ”Lammiöölase (Xylomoia strix) leidmisest Eestis (Lepidoptera, Noctuidae)”. Lepinfo 18, 31-33