Päivänkorennot

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Päivänkorennot
2ptera.JPG
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Päivänkorennot Ephemeroptera
Hyatt & Arms, 1891
Heimot
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Päivänkorennot Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Päivänkorennot Commonsissa

Päivänkorennot eli surviaiset (Ephemeroptera) on hyönteisiin kuuluva lahko. Siihen kuuluu maailmanlaajuisesti yli 2000 lajia ja Suomessakin on tavattu 49 lajia kahdeksasta eri heimosta. Niitä ei pidä sekoittaa pilkkisyötteinäkin käytettäviin surviaissääskiin, jotka puolestaan ovat kaksisiipisiin kuuluva hyönteisheimo.

Päivänkorentojen toukkavaihe voi kestää jopa useita vuosia. Toukat eli nymfit elävät yleensä virtaavassa vedessä, mutta myös matalat lammet käyvät, kunhan vesi on puhdasta ja riittävän hapekasta. Päivänkorennon toukalla on tuntosarvet, kuusi jalkaa, takaruumiin sivuilla kidukset ja kärjessä uintiapuna toimivia sukasia. Ne käyttävät ravinnokseen humusta, leviä sekä muuta orgaanista materiaalia. Päivänkorentojen muodonvaihdos on osittainen ja toukkavaiheiden lukumäärä vaihtelee 15:sta 35:een. Ainutlaatuinen piirre on vedessä elävän toukan ja lyhytikäisen aikuisen välissä esiintyvä lentokykyinen esiaikuinen eli subimago. Esiaikuisvaihe kestää muutamia tunteja ja tällainen yksilö eroaa aikuisesta korennosta sameiden siipiensä ja haaleiden värien perusteella. Aikuisen korennon jättäessä esiaikuisnahkansa, tyhjä nahka jää usein roikkumaan seinälle tai muulle pinnalle.[1][2][3][4]

Aikuinen päivänkorento elää vain päivän tai pari, joillakin lajeilla ainoastaan muutamia tunteja. Laji Dolania americana elää vain minuutteja aikuistumisensa jälkeen, missä ajassa se parittelee ja munii[5]. Aikuisella korennolla – kuten esiaikuisellakin – on suuret etusiivet ja pieniksi surkastuneet takasiivet sekä huomattavan pitkä etummainen raajapari. Helppona tuntomerkkinä lepäävän päivänkorennon takasiivet eivät taitu takaruumiin päälle vaan jäävät pystyasentoon. Takaruumiin kärjestä lähtee lajista riippuen kaksi tai kolme pitkää sukasta. Verkkosilmät ovat joillakin lajeilla varsin kookkaat. Toukkavaiheen jälkeen korennolla ei ole enää suuosia ja niiden elämän ainoa tehtävä onkin paritella ja munia. Näyttävä pariutumislento, johon liittyy usein satoja korentoja tapahtuu veden yläpuolella ja muniminen tapahtuu joko veden pinnalle tai sukeltajasurviaisilla (suku Baetis) veden alle. Aikuisia päivänkorentoja lentää usein valolle.

Päivänkorennot ovat ihmiselle harmittomia ja niiden toukat ovat keskeistä ravintoa monille kaloille. Muutamat Suomessa esiintyvät päivänkorentolajit ovat rauhoitettuja[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]